Olen kokeillut käyttää myös iPhonea, mutta usein käy niin, että unohdan laittaa jäljittimen päälle. Kamerassa kiinni oleva GPS-laite ei unohdu, ja mikä parasta koordinaatit tulevat suoraan kuvien EXIF-tietoihin, eikä mitään ylimääräisiä työvaiheita tarvita kuvauksen jälkeen.
GPS on yksi ylimääräinen lisäpalikka, mutta onneksi se ottaa virtansa kameran akusta. Niin kauan, kun järkkäreissä ei gepsiä ole sisäänrakennettuna, niin tämän kaltainen laite on paras vaihtoehto.
21 kommenttia:
Ja kiinanpojat tekevät näitä jo halvalla:
http://cgi.ebay.co.uk/GPS-Receiver-as-GP-1-Remote-Switc-for-Nikon-DSLR-D90_W0QQitemZ170343159632QQcmdZViewItemQQptZUK_Photography_DigitalCamAccess_RL?hash=item27a93e5750
Hintaa pyöreät 66 puntaa.
Valveutunut kollegani, selitä minulle, miksen ole koskaan edes tullut ajatelleeksi geotagging tarpeellisuutta!!!!!!!!Puhumattakaan että alkaisin keikoilla merkkaamaan exifiin, missä kuva on otettu kun se on otettu Eduskunnassa.
Miten vähällä selvisimme 30 vuotta sitten....
Onhan se niin, että kun kuvaan kotonani ( tai eduskunnassa ), niin tiedän missä kuvauspaikka on. Ihan ilman apuvälineitäkin.
Jos ajan vaikkapa autolla alppien yli Saksasta Italiaan ja siinä matkalla pysähdyn pari kertaa kuvaamaan, niin onhan se mukavaa ja jopa hyödyllistä tietää missä kuvauspaikat olivat. Siis sitten, kun olen takaisin kotona.
Tuo on ihan todellinen esimerkki omalta kohdaltani.
En minä kyllä tiedä miksi sinä et ole koskaan edes ajatellut paikkatiedon tarpeellisuutta.
Jos kuvaat Alpeilla, ( jossa olen kuvannut paljon myös mäkiviikkojen aikana),-- niin mitä teet koordinaateilla ihan rehellisesti sanoen,--- kun kuvaat vaikka vuoripuron.
Miten se paikkatieto muuttaa tai lisää puron kuvan arvoa kun puron nimi kuitenkin on oleellinen tekijä.
Minulla on tapana pitää lehtiötä taskussa, johon kirjoitan mitä kuvassa on ja missä ja otan siitä lehtiöstä kuvan jolloin tietoa on myös se miten koin paikan jne.
Minua kiinnostaa aidosti kuulla, mille ammattiryhmälle koordinaattitiedostosta on sellaista hyötyä, että ennen vanhaan kuvanneet ovat surullisia kun, tätä mahista ei vielä silloin ollut???
Kertokaa oi valokuvauksen suurvisiirit vanhalle jäärälle.
Ps: samalla voi minulle selittää sähköisen sampanjavispilän, sähköisen sitruspusertimen, leipäkoneen, parranajokoneen puhdistusaseman, jne merkitykset.
Itse olen miettinyt samaa, että millainen laite on "hyvä". Itseasiassa, tämä gps on aika uusi asia kameroissa, vielä ei taida olla järjestelmäkameraa, jossa olisi sisäänrakennettuna ko laite, vaikka sen koko ei liene kynttä suurempi. Matkapuhelimissa se on ollut jo aikaa sitten.
Se mitä Matti tuossa sanoi, pitää hyvin paikkansa, kuvan paikka löytyy huomattavan helposti, eikä tarvitse kirjailla eri paikkoja ylös. Toki, jos ei ole tarvetta tiedostaa, mistä kuva on, ei tarvita koordinaattejakaan.
Nikon on siitä esimerkillinen, että on rakentanut järjestelmäänsä sopivan ja toimivan systeemin, vaikkakin ulkopuolisen, jonka soisi tulevan myös muihin kameroihin (järjestelmä).
Jore nyt vaan on jäärä, joka periaatteessa ja provosoiden vastustaa kaikkea elämää helpottavia asioita :)
Leipäkoneella saa tehtyä hyvää leipää oman maun mukaan. Miksi sellaista ei siis käyttäisi? Energiatehokkaampaa - ja siten ympäristöystävällisempää - kuin uunissa. Myös huomattavasti helpompi hankiia kuin leivinuuni...
Vihko taskussa on tietysti hyvä yritys pitää kuvat muistissa. Mutta muistatko aina siihen kirjoittaa? Tiedätkö kuinka tarkasti, missä olet? A:sta B:hen voi ajaa aika ylimalkaisilla ohjeilla - sillin ei joet ole tiedossa. Miksipä siis asiaa ei voisi automatisoida ja ylipäätään hoitaa rutiinit helpommin?!? Onko se nyt niin vaikeaa hyväksyä...
Ennen oli kaikki huonommin - se nyt pitää vaan ymmärtää eikä nostalgisoida menneitä. Muistoja kertoillessa iso osa on kertomishetkellä värittynyttä, kun ihmismuisti ei oikeasti ole kovin luetettava...
Jäärä tässä toinen jalka haudassa....huhuileeeeeeeee
------
Vihko taskussa on tietysti hyvä yritys pitää kuvat muistissa. kirjoittaa sakke.
-------
Aikalailla moni kollegani käyttää samaa metodia joka arki edelleen, luepa siis uudestaan.
Kun kuvaat sedän, kirjoitat hänen nimensä lehtiöön ja kuvaat kirjoittamasi seuraavaan ruutuun, näin tieto pysyy lähellä kuvattua setää tai paikkaa.
Ainakaan tuossa tapauksessa ei geotagging auta mitään kun katsot sadatta setää toimituksessa ja olet unohtanut heidän nimensä ja kuvaamisjärjestyksensä. Silloin ei auta jos EXIF sanoo itäisen leveyden ja läntisen pituuden (vai miten se nyt meni.)
Analoginen konsti on usein parempi kuin pussillinen uusia binäärejä.
Provocatore necesse est vivere non est 8-D
Entäpä Jore taas tämä sama. Kaikki eivät ole teitä lehtikuvaajia. Jospa esimerkiksi I.K.Inhalla olisi ollut tuo paikannin ja tiedot olisivat tallentuneet sinne lasilevyn reunaan?
Olisiko yhtään helpottanut nykypäivän tutkijoita? Ei varmaan Inhan ruutuvihkossa ollut koordinaatteja? Mistä olisi mies ne vetäissyt?
Mietipäs tuota ihan hiljaa itseksesi.
kapa
Oikea kysymys kai tästä aiheesta on: Miksi kamerassa ei saisi olla GPS-tiedon tallennusta?
Vastaukseksi ei riitä että vihko on keksitty... voisihan tuo olla vaikkapa autolomailevalle kuvauksen harrastajalle mukava lisä. Kuvat sen avulla Google Mappiin paikoilleen ja näin syntyisi mukavan monipuolinen kooste lomamatkasta.
Ja uskoisin ammattikuvaajillekin siitä olevan hyötyä, kunhan avoimesti miettii sille käyttötarkoituksia. Inhakin olisi varmasti ollut moisesta innoisssaan, veikkaan kaverin olleen oman aikansa välinerunk***.
Niin kuin on monenlaisia kuvaajia, kameroita ja muita välineitä, ihmettelen, että gps:ää ei ole vielä kameroissa. Kuten Viikonkuva kirjoittaa, miksi ei saisi olla, kysyn minä, miksi sitä ei jo ole.
Inhakin olisi todennäköisesti ollut tyytyväinen, jos hänen aikainen tekniikka olisi mahdollistanut paikkamerkinnän nykyisellä tavalla.
Kyllä se ruutuvihkokin on ihan hyvä tallennusväline, mutta näkisin kuitenkin sähköisen merkinnän jo valmiina tiedostossa olevan helpompi ja joutuisampi tapa merkitä, vaikkapa kasvikuvaajalle jossain korvessa oikeanlaisen paikkatiedon saamiseksi kuvaan.
Toisaalta, kun tietää missä kuvaa, niin paikka on selviö, mutta jos kulkee vaikkapa metsällä, ei ole sanottua, että se paikka on aina ihan selviö, vaikka se kartalla onkin tiedossa.
Tosin en tiedä esimerkiksi samppanjavispilälle käyttöä metsällä, mutta kyllä gps:lle ja mieluimmin sisäänrakennetulle sellaiselle.
Ruutuvihkoakin käyttäneenä vanhana jääränä, käyttäisin mieluimmin tässä yhteydessä gps:ää.
Ruutuvihkon käyttö.
Olen aina ihmetellyt webin toimintamallia threadeissa.
Henkilö A sanoo jotain, jonka henkilö B käsittää väärin.
Mutta henkilö B:n käsitys asiasta jatkuu threadin mitan muka A:n totuutena.
Jokseenkin jokainen kollegani kirjoittaa esim. ryhmän kuvattavien nimet lehtiöön, ja KUVAA KAMERALLAAN TUON KOHDAN VIHKOSTAAN, JOLLOIN TIETO ON DIGITAALISENA SIIHEN LIITTYVÄN KUVAN VIERESSÄ....kaikkea muuta on koitettu -----esim sanelunauhuria tms.----mutta tämä paperi/kamera yhdistelmä toimii.
---
Tuskinpa Inha olisi innostunut digikamerasta, pitkällä metsäreissulla siihen olisi ollut paha saada virtaa.
Enkä itsekään käsitä, mitä todellista hyötyä esimerkiksi minulle voisi olla paikkatiedosta työssäni lehtikuvaajana.
Aloin oikein miettiä asiaa, enkä kertakaikkiaan keksinyt mitään yksittäistä syytä.Siksi sitä teiltä arvon kuvaajat kysyinkin.
Kysyn vielä, kertokaa minulle se todellinen ja korvaamaton hyöty jota paikannuksesta voisin saada......jos tarpeen osoitatte niin ostan moisen heti.
Mutta jos jollekin ao vempaimesta on hyötyä, niin siitä vaan käyttämään. Hassua että maailman upeimpia valokuvia on yleensä pystytty ottamaan ilman GPS järjestelmää. Miten me voimme ollenkaan elää tietämättä koordinaatteja, missä Manuel Alvarez Bravo otti kuvansa siteisiin kääritystä naisesta.
-
Mitä enemmän näitä teknisiä vimpaimia ilmestyy lihottamaan kamerafirmojen kukkaroa, sitä merkityksettömämmiksi käyvät kuvat.
Aika hassu korrelaatio.
Kuvaamme nyt kalustolla, joka useiden mielestä on parempaa kuin koskaan valokuvauksen historiassa ja samalla itse valokuvaus on näivettynyt tilaan, jossa kuvataan plagiaatteja toinen toistemme kuvista.
Toisinpäin, aikana jolloin ei gps:stä tiedetty mitään eikä digitaalisuus ollut edes kiilto isän silmissä, otettiin ällistyttävän visuaalisia kuvia.
Jokin tässä ei nyt täsmää.
"Jokin tässä ei nyt täsmää."
Aivan. GPS-tiedolla täsmäis. ;-D
Ensinnä, en ole moista hankkimassa. Mutta en silti dumaa ko. mokkulaa. Enkä sen varjolla ala tekemään yleistyksiä kuinka surkeaa nykyvalokuvaus on tai ei ole.
Jorekin on monesti antanut ymmärtää ettei kuvia oteta kameroilla, vaan kyvyillä ja näkemyksellä... ylläolevasta tekstistä voisi ymmärtää että tekniikka "tuhoaa" kuvauksen? Hassua, jokin ei täsmää... hieman yksisilmäistä...
Edelleenkin varmaan on kuvaajia, jotka ottavat ällistyttäviä kuvia, kuvamäärään vain tahtoo hukkua. Ja ennenkin oli kuvaajia, joiden olisi ollut parempi soitella huuliharppua.
Voisin kyllä lyödä vetoa että Inha olisi ollut innoissaan digikamerasta. Muutenhan hän olisi valotellut Camera Obscuran neulanreiän läpi kuviaan. Eiköhän hän ollut valokuvauksen edelläkävijä, tekniikkafriikki?
Ettei nyt Jore aika kultaa muistojasi? Loppui ne lasinegatkin varmaan kesken silloin tällöin.
Niin, välillä tuntuu unohtuvan että sitä on monenlaisia muitakin kuvaajia ja -harrastajia kuin lehtikuvaajia.
Niitä on näppäriä palveluita, joihin syöttää tägättyjä kuvia. Palvelevat muistoina omista reissuista, ja toisaalta auttavat muita ihmisiä suunnittelemaan lomiaan ja retkiään kun pääsevät etukäteen paikan päälle.
Tälläisiä projekteja on tehty useitakin, nyt en muista kuka teki ja kenen kuvista, mutta hienon projektin teki (en jaksa nyt kaivaa tietoa). Taisi olla ryhmä kuvaajia, jotka tuon tekivät.
Kuvasivat noin sata vuotta ja hieman alle kuvatut maisemat uudestaan. Samalta paikalta, samalla kuvakulmalla, samaan suuntaan. Muutos oli lähtökohtana. Hieno kokonaisuus. Jos olisi ollut koordinaatit alkuperäisissä, niin olisi helpottanut työtä paljon.
Muistivihko oli tuolta alkuperäiseltä kuvaajalta kadonnut. Mitä lie sinne olikaan maisemista kirjoittanut, jos mitään muuta kuin paikan nimen.
Nyt jos meille tulee koordinaatit exifeihin automaattisesti, niin hepottaa tulevaisuuden ihmisiä paljon. Saahan ne sitten poistettua, jos haluaa asiat salata. Itse en tuollaista härpäkettä osta, mutta en panisi pahakseni, vaikka seuraavassa kameran rungossani se olisi sisäänrakennettuna.
Kyllä minustakin ennen vanhaan kaikki oli paremmin, mutta nykyisin
jotkut asiat voivat olla vieläkin paremmin.
kapa
Oletetaan tilanne että siellä alppikylissä sattuu jotain. Vaikka iso onnettomuus. Muistelet että olet ehkä ollut sielläpäin. GPS-tagien kanssa löydät mahdollisesti jonkun kuvan siitä kylästä jonka voit myydä lehteen.
Muistelet että olet ehkä ollut sielläpäin
----
Krhm. Kyllä sen muistaa ilman tagejakin.
Kun Kaprunin juna käristyi luolaansa, muistin ihan ilman GPS, että olin ollut "sielläpäin" ja myin kuvia junasta ja luolasta.
Yleensä prot muistavat jokseenkin jokaisen keikkansa.
-
Kunhan nyt sen ensimmäisen järkevän syyn joku keksii jolla minä -lehtikuvaaja- saisin todellista hyötyä gps:stä, niin olisin kiitollinen.Auttakaa ostamaan uusi laite!
-
Ja totta, kuvaajia on kaikenmoisia ja minä edustan yhtä alalajia. Ja sille alalajille GPS:n sopivuutta ihmettelen. Muut ostakoon esim kolme gpslaitetta.
Yhden polkupyörään että tietää missä on ajellut jos jotain sattuisi ja yhden otsalampun tilalle että muistaa missä on dokaillut perjantaina ja yhden jos dementoituu ja voi sitten tsekata missä yleensä on.
Dementti alastomana 30 asteen pakkasessa metsällä ja jälkipolvet näkevät minne on kuukahtanut.
Vaari delasi 30 astetta ja 16minuuttia itäistä...... jne.
Kylläpä taas jaksetaan inttää ja kärttää. :-D Kysynpä vain, mitä haittaa siitä on, jos kuvaan tallentuu geotägi? Senhän voi kukin ignoorata, ellei satu tarvitsemaan. Kuinka moni meistä muuten haluaisi, että kuvissa nimenomaan EI olisi Exif-tietoja valotuksesta jne. kuten nykyään - ja miksi ihmeessä haluaisi näin?
On olemassa monen eri alan pro-tyyppejä, muitakin kuin kuvaajia. Suurin osa näistä kaikista ei takuulla muista joka ikistä keikkaansa lähtien 20-30 vuoden takaa. Vaan jos kaikesta olisi tarkemmat tiedot (lue tässä = tägit) jossain muodossa, joko kuvissa tai muuten, olisi puolidementoitunut hatara muisteleminen paljon mukavampaa. ;-)
Mutta jos oletetaan, että meillä on esim. ammattipro-kuvaaja-hahmo, joka muistaa joka ikisen keikkansa joka ikisen kuvan sekä sijainteineen että valotustietoineen, niin miksi ihmeessä hänelle sitten pitäisi esittää perusteluja, joiden vuoksi hänen tulisi hankkia Gepsi? Ehkä se on vain kuolevaisia varten..? :-) Tai sitten sillä ammattipro:lla on ollut aika vähän keikkoja, jotka on riittävän helppoa muistaa.
PS. Exifeissähän on nykyäänkin joitakin medikaalipuolen tietokenttiä. Mikseivätpä ne palvelisi tuollakin rintamalla - myös paikkakoordinaateilla edelleen täydennettynä - esim. onnettomuuksia dokumentoivia palo-, pelastus-, ensihoito- jne. henkilöryhmiä. Summa summarum: on muitakin kuvia kuin lehtikuvat, silti kaikki kunnia niille.
Hm, tämähän herkesi. No, ottamatta sen enempää kantaa hyviin tai huonoihin kuviin tai kuvaajiin, niin kyllä kuvissa henkilöiden tunnistus on yksi, sanoisiko arvoperuste, jos kuvissa on henkilö tai henkilöitä. Sen lisääminen kait tapahtuu sillä ruutupaperimenetelmällä loistavasti. Mutta kaikissa kuvissa ei ole yhtäkään henkilöä, vaan kuvat voivat olla jostain muusta aiheesta tai kohteesta.
Ja nyt oli kysymys paikkatiedosta ja sen tarpeellisuudesta kamerassa tai oikeammin kuvatiedostossa informaationa ja kameran mahdollisuudesta sen tuottamiseen.
Ainakin näin ymmärsin Joren kyselyn. Jos olen väärässä, niin kertokaa.
Sitä en tiedä, kun en ole lehtikuvaaja, mihin kaikkeen mahdolliseen paikkatiedosta olisi apua ko työssä ja kuvatiedoissa.
Mutta, ainakin kasvitutkijat sekä -valokuvaajat tänä päivänä merkitsevät kuvaamansa kasvit paikkatiedoillla, varsinkin harvinaiset yksilöt. Se muistaminenkin on aika rajallista, kun kasvikuvien määrä kasvaa ja paikan kohdentaminen muulla tapaa on aika työlästä, esimerkiksi ns vanhalla karttamenetelmällä.
Osuipa tuossa silmään tästä Matin blogista tuore palanen otsikosta Suomirockin historiaa:
"Tässä kuitenkin kolme otosta Suomirockin 80-luvulta. En aivan tarkkaan muista kuvien tapahtumapaikkoja, mutta jossain Suomessa kuitenkin."
Voinee kysyä, olisiko Matti iloinen, jos kuvien tapahtumapaikat löytyisivät suoraan tiedostoista? :-)
t. Pekka
'GPS on yksi ylimääräinen lisäpalikka, mutta onneksi se ottaa virtansa kameran akusta. Niin kauan, kun järkkäreissä ei gepsiä ole sisäänrakennettuna, niin tämän kaltainen laite on paras vaihtoehto.'
Olen tasan päinvastaista mieltä, kyllä moderni erillinen Gps-loggeri on ylivoimainen. Nikonin GPS-laitteen +-:
+ Tallentaa tiedot Exifiin
- Toimii vain kameraan kytkettynä
- Ei loggaa paikkatietoa
- Toimii vain muutaman hassun kameran kanssa
- Toimii vain yhden kameran kanssa kerrallaan
- Maksaa 4* loggerin hinnan
- Syö kameran akkua
Tämä pelkkien speksien pohjalta. Ja tuo roikkuva johtolenkki näyttää kovin innokkaalta tarttumaan jokaiseen oksaan ja ovenkahvaan.
Jos vain kameranvalmistajat osaisivat lisätä edes Bluetoothin (tai muun standardin langattoman liitännän) tuotteisiinsa, kuten puhelinvalmistajat jo vuosia sitten, voisi minkä tahansa kymmenistä Gps-palikoista yhdistää kameraan.
PS. Anonyyminä, koska Noscript valitti tuon G-henkkarin käyttöyrityksestä. Ei jaksa nyt selvittää, oliko valitus aiheellinen.
Minulle sopii paremmin kamerassa kiinni oleva gps, koska se kirjoittaa paikat kuviin automaattisesti ja on toiminnassa aina, kun kuvaan.
On hyvä, että markkinoilla on erilaisia laitteita ja työkaluja, koska kaikki laitteiden käyttäjät eivät työskentele samalla tavalla tai käyttäjillä on erilaisia tarpeita.
Lähetä kommentti