Tästä lähin Sulantoblogiin kommentointi vain omalla nimellä.

Silläkin uhalla, että kommentiti loppuvat, niin tästä eteenpäin en julkaise Anonyymilta tulleita kommentteja. Minusta on ihan kohtuullista, että kommentoijat kertovat nimensä, koska minä ja kaikki muutkin tähän blogiin kirjoittavat niin tekevät.

Polarisaatiosuodatin

Monille suodattimille on käyttöä vielä näin digiaikanakin, vaikka kuvien muokkaaminen ja säätäminen on suosittua. Polarisaatiosuodatin on yksi hyvä suodatin, jonka vaikutusta on vaikea ja jopa mahdoton järjellisellä vaivalla jäljitellä kuvankäsitelyohjelmalla.

Polarisaatiosuodatinta kiertämällä objektiivin edessä vaikutetaan siihen minkä suuntaiset valoaallot pääsevät kameran kennolle. Tavallisimpia käyttökohteita on maisemakuvaus, jossa polarisaatiosuodattimella sinistä taivasta voi tummentaa. Ikkunoisssa olevia sekä muitakin heijastuksia voi myös vähentää polarisaatiosuodattimella ja puiden lehtiä tummentaa.

En käytä polarisaatiosuodatinta kovin usein, mutta on tilanteita, joissa p-suodatin on korvaamaton. P-suodatin on melko tumma ja vähentää kameran kennolle pääsevää valoa n. 2/3 - 2 aukkoa ilman suodatinta kuvaamiseen verrattuna. P-suodattimen asento vaikuttaa valon läpäisyyn.

Ohessa muutama kuvapari, joissa vasen kuva on ilman ja oikea kuva p-suodattimen kanssa kuvattu. Kameraan heijastuvan valon kulma vaikuttaa p-suodattimen tehoon, kuten ikkunaesimerkistä näkyy. Tässä suodattimen vaikutus ei ole dramaattinen, vaikkakin selvästi nähtävissä. Kuvasin Nikkor 24 - 70 mm zoomilla 24 mm asennossa ja laitoin p-suodattimen kirkkaan suojasuodattimen päälle, joka näkyy kuvien nurkissa tummenemisena.

Canon vai Nikon, kumpi on parempi?

Ikuinen kysymys ja jopa kiistan aihe, ainakin joillekin. Sulantoblogissa aiomme ottaa selvää ainakin osasta totuutta. Selvitämme nimittäin kumman, Canonin vaiko Nikonin, langaton salamajärjestelmä on parempi.

Paremmalla tarkoitan käytön helppoutta ja järjestelmän luotettavuutta. Mahdollisimman puolueettoman tuloksen varmistamiseksi kokeiluun osallistuu minun lisäkseni apulaiseni Sakke, joka kuvaa Canonilla.

Kokeilu on käynnissä ja tuloksia saat lukea täältä ensi viikon alussa.

Hyvää juhannusta!

Sulantoblog toivottaa hyvää juhannusta.

Kuha-annos keittiömestari Markus Rautalan tapaan

Tänään ilmestyneessä Talouselämä lehden numerossa on kuvaamani kuha-annos. Kuva liittyy isoon reportaasiin kuhasta, sen kalastuksesta, viljelystä jne. Reportaasin on kuvannut lehden oma kuvaaja Timo Pylvänäinen, mutta ruoka-annoksen kuvaamiseen pyysivät minut.

Ruokakuvat eivät ole ihan parhainta osaamisaluettani, mutta olen niitäkin vuosien varrella tehnyt. Viimeksi hapankorppuhampurilaisen, joka tuli niin ikään Talouselämään.

Kuvattavat ruoka-annokset tehdään yleensä hieman eri tavalla kuin syötäväksi tarkoitetut, mutta tämä kuha oli ihan oikeasti valmistettu ja kuvauksen jälkeen apulaiseni Saken kanssa annoimme keittömestari Markus Rautalalle kehuja annoksen aromeista. Hyvää oli, voimme molemmat suositella. Markus jopa valmisti toisen annoksen meille syötäväksi siltä varalta, että ensimmäinen jäähtyi liiaksi kuvauksen aikana.

Kuvan tein ravintola Fishmarketin tyhjässä ravintolasalissa, jossa teimme pieniä uudelleenjärjestelyjä tilapästä studiota varten. Kuvan sommittelu on tuollainen siksi, että alaosaan piti jäädä tila reseptille ja valmistusohjeille. Alla olevasta kuvasta näkee lopputuloksen, joka toimii ja näyttää hieman erilaiselta verrattuna yllä olevaan kuvaan ilman tekstiä.

Tällaisia kuvatessa pitää osata hahmottaa valmis lehden sivu, koska tässäkin tapauksessa pelkkä kuva on aika tyhjän näköinen. Joskus kuvaustilanteessa kun tarkastelee oudosti sommiteltua kuvaa, niin pitää oikein itselleen tolkuttaa, että kyllä se sitten valmiina painettuna näyttää ihan hyvältä. Minulla on annoksesta sellainenkin kuva, joka toimii yksinään, mutta haluan tässä näyttää miten tämä lehden kuva on tehty.

Kuvasin Nikon D700 kameralla ja 24 - 70 mm zoomilla aukolla f/4, jotta syväterävyys olisi pieni. Pöydän etualan piti jäädä riittävän epäteräväksi, jotta tekstin voisi laittaa kuvan päälle. Muutenkin halusin kuvasta valoisan ja selkeän tuntuisen. Olen kuvauksen jälkeen nostanut kuvan kontrastia ja keskisävyjä, mutta muuta käsittelyä en ole tehnyt.

Valaisin tuttuun tapaan kahdella Nikon SB-900 salamalla, joissa oli Photoflex sateenvarjot. Pienemmällä 76 cm varjolla varustettu valo oli päävalona vasemmalta ja isolla 114 cm varjolla tasoitin oikealta ( alla olevassa kuvassa oikea ja vasen toisin päin ). Valotusaika oli 1/200 ja herkkys ISO 200. En halunnut vallitsevaa valoa mukaan kuvaan, mutta onneksi salissa oli sen verran hämärää, että ongelmaa ei tästä syntynyt. En valitettavasti taaskaan muista salamoiden tehoja, mutta päävalo oli ainakin 2 - 3 aukkoa tasoitusta korkeammalla teholla. Työskentelin ripeästi, koska pelkäsin, että annos menee huonon näköiseksi, jos se seisoo lautasella liian kauan.

Tällä kertaa en jaksanut piirtää kaavioita, koska Sakke dokumentoi valojen ja muiden kuvaukseen liittyvien tekijöiden paikat. Sakella on muuten vasta hankittu Canon 28 mm f/1.8, johon hän on suorastaan ihastunut ja on luvannut kirjoittaa kakkulasta blogiini.

Vedostus tekee hyvästä paremman

Katselin erään ystäväni portfoliota pari päivää sitten ja annoin hieman palautetta. Sanoin hänelle myös, että minä vedostaisin eli siis käsittelisin osan kuvista uudelleen ja hieman toisella tavalla.

Kun kuvaan toissä, siis asiakkaalle, niin pyrin tekemään mahdollisimman valmista jälkeä jo kuvatessa, koska niin säästän aikaa kuvankäsittelyssä. Tällainen kuvaustapa on minulle ihan luonnollinen, koska olen oppinut kuvaamaan jo kauan ennen kuin digitaaliset kamerat tulivat kuluttajien ulottuville. Filmille kuvatessa oli oikeastaan pakko tehdä kuva valmiiksi jo kameralla.

En ole rajun kuvankäsittelyn ystävä, mutta ymmärrän, että joissakin kuvissa se on välttämätöntä nykyään. Perinteisen pimiön keinoja digitaalisessa muodossa sen sijaan sovellan mielelläni, varsinkin niihin kuviin, joita kuvaan itselleni. Näitä keinoja ovat kontrastin säätö koko kuvaan tai osaan kuvasta, värikylläisyyden säätäminen, kuvan joidenkin osien vaalentaminen tai tummentaminen joitakin mainitakseni.

Hyvällä vedostamisella voi hyvää kuvaa parantaa vielä ennestään. Raakakuvaohjeissani on neuvoja vedostukseen, mutta tässä yksi esimerkki lisää.

Yllä kuva, jonka olen kuvannut Etelä-Afrikassa Canon 5D kameralla ja Canon 70 - 200 mm f/2.8 L zoomilla vuonna 2006. Kun kuvasin tämän, niin ajattelin jo silloin, että pienellä säätämisellä kuvasta tulee ihan kelpo maisemaotos.

Histogrammi on vajaa molemmista päistä Lightroomin oletusarvoilla, mutta tilanne on korjattavissa. Ruutukaappauksessa näkyvät kaikki oleelliset säädöt, jotka ovat siis oletusarvoissa ja kuva suoraan kamerasta.

Yllä kuva, jonka olen vedostanut. Olen nostanut kontrastia, nostanut mustan tasoa, lisännyt valotusta ja muuttanut värikylläisyyttä. Ruutukaappaus kertoo mitä olen tehnyt, mutta olen myös tummentanut kuvan alaosaa Lightroomin "Gradient"-säätimellä.

Kuvan sävyala on makuasia ja jokainen kuvaaja päättää itse mitä haluaa, mutta parempaan lopputulokseen pääsee, jos jo kuvatessa tietää mitä on tekemässä ja mitä lopputulokselta haluaa.

Uutuuksia kokeilemassa, Leica, Sigma, Epson

Sulantoblogin erityiskirjeenvaihtaja, joskus keikoilla kuvausapulaisenakin heilunut Sakke Hannula kävi pikakokeilemassa joitakin uutuus- ja vähemmän uutuusvermeitä merellä. Alla Saken kokemuksia.

Sigma 200-500mm 2.8 - 15,7 kg - ja TopShotin Lasse.

(Sigma 24-70mm 2.8, 30mm, ISO 100, f2.8, 1/2500s)

Minulle tarjoitui mahdollisuus kuulla uusista Sigman sekä Leican kameroista ja objektiiveista sekä Epsonin tulostimista. Esillä oli myös kattava valikoima kyseisiä tuotteita, joita pääsi vapaasti kokeilemaan.

Kaikki jutun kuvat on otettu omalla tutulla Canon 5D Mark II -kamerallani raw-formaatissa, ja muutettu Bibble Pro 5.1 -ohjelmalla jpegeiksi. Kuvia ei ole terävöitetty eikä kontrastia lisätty.

Kokeiltavana olleet tuotteet.

(Sigma 28mm 1.8, 28mm, ISO 1600, f8.0, 1/25s)

SIGMAN UUTUUDET

Sigman kamerauutuudet olivat aktiiviharrastajan järjestelmäkamera SD15 sekä pokkarit DP1x ja DP2s, joissa kaikissa on (Foveon) X3 -kenno. Foveon nimi jäänee historiaan, sillä Sigma osti Foveonin.

Sigma sanoo kameroiden olevan kuvakooltaan 14 megapikseliä, vaikka todellisuudessa kuvakoko on 4,7 miljoonaa pikseliä. Digital Photography Review kertoo sivullaan selkeästi tavallisen Bayer-matriisia käyttävän mosaiikkikennon ja Foveon-kennon erot, ja sieltä selviää myös perusteet erilaisille pikselimäärien ilmoituksille.

Kaikkien Sigman kameroiden kerrotaan nopeutuneen erityisesti tarkennuksen osalta, ja niiden virrankulutuksen olevan aiempaa pienemmät. SD15:sta erikoisuus on se, että peilille ja sulkimelle on kummallekin omat moottorinsa, kun normaalisti sama moottori liikuttaa molempia.

LEICAN UUTUUDET

Leicalta, joka vuonna 2009 oli tehnyt historiansa parhaan tuloksen, oli uutuutena V-Lux 20 -pokkari sekä S2 -järjestelmäkamera. S2:lla Leica pyrkii uudelle markkina-alueelle, jossa kohderyhmänä ovat ammattilaiset erityisesti muoti-, taide- ja tuotekuvauksen aloilla. Kameralle asetetut tavoitteet: nopein automaattitarkennus, yli 1200 kuvaa yhdellä akulla, paras käsiteltävyys ja ergonomia, hienoin kuvanlaatu, korkein luotettavuus sekä objektiivit, joihin muut valmistajat vertaavat omiaan.

S2:ssa on 37,5 megapikselin kenno kooltaan 45 x 30 mm. Sarjanopeus on 1,5 kuvaa sekunnissa, ja kuvat ovat 16 bitin DNG-kuvia, joiden rinnalla voi tallentaa myös jpeg-kuvia.

Sigman kameroihin en ehtinyt tutustua, ja Leica S2:sta katsoin vain etsimen läpi: todella upean iso ja valovoimainen, jonka rinnalla oman Canonin etsin vaikuttaa lähinnä tirkistysluukulta. S2:teen tulemme vielä palaamaan Sulantoblogissa.

ENSITUTUSTUMINEN MITTAETSINKAMERAAN - LEICA M9

Leica M9:ää kokeilin SUMMARIT-M 90 mm f/2.5  -objektiivin kera. Kyseessä oli ensitutustumiseni mittaetsinkameraan, ja tarkennnuksen kanssa pääsin sinuiksi nopeasti ihan omin päin.

Apua olisin sen sijaan kaivannut siinä, miten etsimen näkymän saisi vastaamaan kennolle tallentuvaa kuvaa. Nyt suurin osa etsinkuvasta jäi tallentumatta. Jälkeenpäin kuulin kameraa tuntevilta, että etsimessä olisi ollut erillinen rajausviiva tuolle 90 mm objektiiville... Kaikki uudet laitteet vaativat perehdytystä tai ainakin perehtymistä (se manuaali!), ja M9:n kohdalla se pitää enemmän kuin paikkansa!

M9 on todella jämäkän oloinen kamera, jonka käyttöliittymä on hieman vanhahtavan tuntuinen. Valikot ovat kuin 70-luvun tietokoneesta. Sulkimen ääni jäi myös mieleen sen ollessa rauhallinen kahahdus tavanomaisen metallisen klaksahduksen sijaan.

Voisin hyvin kuvitella kulkevani kaupunkilomalla kädessäni Leica M9 varustettuna vaikkapa LEICA SUMMILUX-M 24 mm f/1.4 ASPH -objektiivilla. Samaan kuvitelmaan kuuluu tosin myös lihavampi pankkitili...

EPSON-TULOSTIMET

Epson kertoi A3-värimustesuihkutulostimistaan Stylus Phot 1400/1410, R1990 ja R2880. Pääosassa oli monipuolinen ja erinomaista jälkeä tekevä R2880. Tulostin yhden kuvani A4-kokoon R3880-mallilla, joka eroaa R2880:sta vain A2-maksimitulostuskooltaan. Värikuvatuloste oli laadultaan upea!

Koetulostin tämän Söderskärin majakan huipulta ottamani kuvan.

(Sigma 12-24mm 4.5-5.6, 12mm, ISO100, f4.5, 1/500s)

R2880- ja R3880-malleissa on panostettu erityisesti mustavalkokuvan tulostamiseen. Mustepatruunoita on käytössä 9, ja mustia on peräti 4; valokuvamusta, vaalea musta, mattamusta ja erittäin vaalea musta.

Näin myös A3-kokoon tulostetun mustavalkokuvan, ja sen laatu oli hämmästyttävän hieno.

Kaltaisilleni, jotka eivät mustavalkokuvista ole juurikaan kiinnostuneet, saa hieman edullisemmalla R1990:lla lähes saman tasoista värikuvaa kuin R2880:lla.

EPSON-KUVATALLENNIN

Kokeilin myös Epson P-6000 -kuvatallenninta. Siinä oli selkeä 4-tuumainen VGA-tasoinen (640x480 pikseliä) näyttö, ja se osasi paitsi näyttää monien kameroiden raw-kuvia myös käsitellä joidenkin mallien raw-kuvia mm. valotuksen korjauksen, värilämpötilan, terävöinnin ja kohinanpoiston suhteen. Valitettavasti koneen prosessori ei ole erityisen tehokas, joten yhden kuvan prosessointiin menee yli 1,5 minuuttia. Mahdollisuus on kuitenkin hyvä olla olemassa. P-6000 osaa myös toistaa videoita ja musiikkia.

Laite oli melko iso ja hyvin muovisen tuntuinen verrattuna esimerkiksi omaan NEXTO eXtreme ND2700 -kuvapankkiini. Epsonin kuvien siirtonopeus ei valitettavasti ole tiedossa (laitteen ohjekirja kertoo niinkin hitaan siirtonopeuden muistikortilta laitteen kovalevylle kuin 1 gigatavu 2 minuutissa).

Vaikka näyttö on isompi kuin kamerassani - 4" vs. 3" - on siinä vähemmän pikseleitä - n. 307.000 vs. n. 920.000. Nexto 160 gigan kovalevyllä maksaa n. 210 euroa, kun taas P-6000 80 gigan levyllä on katuhinnaltaan n. 500 euroa (P-7000 160 gigan levyllä n. 635 euroa). Olen siis edelleenkin sitä mieltä, että kuvapankissa ei tarvita näyttöä, sillä se lisää vain kokoa ja hintaa antamatta riittävästi vastinetta.

SIGMAN UUDET OBJEKTIIVIT

Sigman keväällä esitellyt uutuusobjektiivit ovat kroppikennoisille 8-16 F4-5.6 DC HSM ja 17-50mm F2.8 EX DC OS HSM sekä täydelle kennolle tehdyt APO 50-500mm F4.5-6.3 DG OS HSM, APO 70-200mm F2.8 EX DG OS HSM ja 85mm F1.4 EX DG HSM.

Sigman tekninen uutuus on FLD-lasi (Fluorite Equivalent Charasteric). Se on teollisesti tehty lasi, joka on ominaisuuksiltaan erittäin lähellä laadukkaana pidettyä fluoriittimineraalilasia, jota esim. Canon käyttää. Uutuuksista FLD-linssejä oli käytössä 8-16 mm (4 kpl), 17-50 mm (4 kpl) ja  70-200 mm (2 kpl) -objektiiveissa.

Oma mielenkiintoni kohdistui Sigman täyden kennon kameroihin suunnattuihin objektiiveihin. Kevään uutuudet eivät olleet ehtineet mukaan, mutta niitä arvioidaan Sulantoblogissa myöhemmin tänä vuonna. Itselläni suurin mielenkiinto on 85mm F1.4 -muotokuvaobjektiiviin.

SIGMAN OBJEKTIIVIT KOKEILUSSA

Kokeilin pikaisesti massiivista, jämerälle alustalle asennettua 200-500mm F2.8 APO EX DG -objektiivia, jossa oli lisänä kaksinkertainen telemuunnin. Käyttö ja tarkennus keinuvassa laivassa oli vaikeaa, eikä 5D Mark II meinnanut millään tarkentua purjeveneen purjeeseen 1000 millillä.

Polttoväli yksi metri.

(Sigma 200-500mm 2.8, 2x telekonvertteri, 1000mm, ISO100, f5.6, 1/2500)

Muutaman kuvan otin myös 28mm F1.8 EX DG ASP Macro -objektiivilla sisätiloissa sekä 120-400mm F4.5-5.6 DG APO OS HSM:llä ulkona. Jälkimmäinen tuntui tukevarakenteiselta (painoakin sitten 1,75 kg:aa) ja miellyttävältä käyttää. Tarkennus - ainakin aurinkoisen valoisana päivänä - toimi nopeasti ja luotettavasti, ja kuvat olivat laadukkaita.

Tarkennuskokeilu kiveen 400 millin polttovälillä.

(Sigma 120-400 4.5-5.6, 400mm, ISO100, f5.6, 1/125s)

Kuvasin melko pitkään 12-24mm F4.5-5.6 EX DG ASP HSM -objektiivilla. En ole aiemmin noin laajakulmaista objektiivia käyttänyt, ja siksipä kuvaamiseni olikin leikkimielistä kokeilua täydellä aukolla 12 mm polttovälillä. Vaikka objektiivin valovoima on sangen huono, niin se vinjetoi voimakkaasti täydellä aukolla (kts. kuvat alla). Ultralaajakulma kiinnostaa minua, mutta haluaisin kyllä enemmän valovoimaa, ja oma valintani olisikin kiinteäpolttovälinen valovoimanen laajis.

Söderskärin majakan sisätiloja.

(Sigma 12-24mm 4.5-5.6, 12mm, ISO800, f4.5, 1/30s)

Viimeisenä kokeilin 24-70mm F2.8 IF EX DG HSM:ää, jolla kuvasin niin ulkona kirkkaassa auringonpaisteessa (kts. aiemmin kuva isosta Sigmasta) kuin Kuivasaaren jättitykkiaseman - 12 tuuman (305 mm) kaksoistykki - sisällä heikossa valossa. Tarkennus toimi kiitettävän hyvin myös hyvin hämärässä, ja kuvanlaatuun olin tyytyväinen myös täydellä aukolla.

12 tuuman tykin (305 mm) lukkolaite.

(Sigma 24-70 2.8, 30mm, ISO3200, f2.8, 1/25s)

Sakari Hannula

PÄIVITYS:

Olemme muuttaneet juttua ja poistaneet "Bigma" sanan. Tarkkaavainen Anonyymi kertoi, että "Bigma" tarkoittaakin Sigman 50 - 500 millistä. Olemme pahoillamme moisesta kardinaalivirheestä ja toivomme, että virheellinen tieto ei aiheuttanut välillisiä tai välittömiä aineellisia tai henkisiä vahinkoja kenellekään.

Kommentointia

What The Duck

Tulostin viimeinkin, ihan oma

Olen pitkään haaveillut tulostimesta, sellaisesta kunnollisesta, jolla voi tulostaa isojakin valokuvavedoksia. Tulostin on minulle kuitenkin lähes kokonaan omia kuvia varten, koska tilaustyöt menevät painokoneelle tai nettiin. Koska olen pihi ja tulostin ei siis tuota mitään, niin en ole hankkinut sellaista. En ennen eilistä siis.

Topshotissa on parikin hyvää tarjousta Epsonin tulostimista tällä hetkellä ja päätin käyttää hyväkseni niitä. Olin jo muutenkin rajannut vaihtoehdot Epsoniin, mutta nyt piti päättää kahdesta mallista sopivampi omaan käyttööni. Epson 2880 on edullisempi hankkia, mutta siinä on pienemmät värisäiliöt kuin 3880 mallissa, joka lisäksi osaa käsitellä A2 kokoista paperia yleisemmän A3 koon sijasta.

Valokuva on parhaimmillaan vedoksena, jota voi katsella kehystettynä. Olen vedostellut märkäpimiössä lukemattomat määrät kuvia ja olen ihan kohtalaisen hyvä siinä. Osaan siis arvostaa hyvää vedosta ja varsinkin mustavalkoista sellaista aidolle kuitupaperille tehtynä.

Tuumasin tulostinostoksilla, että laitteen pitää olla sellainen, jonka hankintaa ei sitten tarvitse katua tai miettiä, että olisi kuitenkin pitänyt ottaa se toinen parempi, isompi, hienompi jne. malli. Näin päädyin Epson 3880 tulostimeen ja olen ainakin nyt erittäin tyytyväinen.

A2 kokoa suurempaa vedosta ei kovin usein tee mieli ja 3880 nielee lähes kaikki tulostusmateriaalit, joten paksukin kuitupaperi käy, eikä isoja 80 ml mustesäiliöitä ei tarvitse toivon mukaan vaihdella yhtenään.

Kuitupapereista puheenollen Hahnemühle Fine Art Photo Rag on ihan älyttömän kaunis paperi, jolle sekä väri- että mustavalkoinen kuva toistuu komeasti. Olen kokeillut tätä paperia aiemminkin ja pidin siitä heti ensimmäisen vedoksen jälkeen.

Palaan runsaampien käyttökokemusten jälkeen tähän asiaan vielä.

Henkilökuva miljöössä, taas yksi

Tänään keskustelin erään ystäväni kanssa valokuvaamisesta ja kameroista tietenkin. Ystävälläni on ollut pieni hankitaputki päällä. Hän on ostellut uusia objektiiveja ja muutakin viime aikoina. Sanoin hänelle, että nyt et saa ostaa mitään vähään aikaan, vaan kuvaat ja harjoittelet kuvaamista, koska uudet välineet eivät tee sinusta parempaa kuvaajaa.

Paremmaksi kuvaajaksi tullaan harjoittelemalla eli kuvaamalla. Oman kaluston ja sen ominaisuuksien osaaminen niin hyvin, että niitä ei tarvitse enää ajatella mahdollistavat keskittymisen kuvaamiseen. Yksinkertainen kalusto on helppo hallita.

Yllä oleva kuva on esimerkki melko yksinkertaisella välineistöllä tehdystä kuvasta, joka toimii. Kuvan miljöövalinta liittyy mallin työpaikkaan ja asiakkaani toiveisiin. Kuvassa olen käyttänyt kahta salamaa, mutta siltikin koko homma on tehty hyvin yksinkertaisesti. Salamat ja kamera olisivat voineet olla minkä merkkisiä tahansa ja lopputulos olisi ollut ihan samanlainen.

Päävalona oikealta olen käyttänyt metrisestä sateenvarjosta heijastettua Nikon SB-900 salamaa, jossa on kääntösuodatin Full CTO. Takavalona, joka tekee hiuksiin pienet kiillot, on toinen Nikon SB-900, jossa on niin ikään kääntösuodatin ja Honlphoto 1/4 Speed Grid. Kuvasin Nikon D700 kameralla ja Nikkor 70 - 200 mm zoomilla polttovälillä 110 mm.

Käytin kääntösuodattimia, koska tilan vallitseva valo on lähellä keinovalon lämpötilaa, ja näin vältin sekavalon salamoiden ja vallitsevan välillä.

Lopullinen valotus kuvalle on f/2.8, 1/40 s. ja ISO 500. Aukon valitsin siksi, että halusin häivyttää taustaa niin paljon kuin mahdollista. Kameran valkotasapaino on keinovalolle säädetty, jotta kuva olisi oikean värinen. Kääntösuodattimilla varustetut salamat tekevät keinovalon väristä oranssia valoa.

Kuvalle ei ole tehty muuta jälkikäsittelyä kuin keskisävyjä nostettu hieman ja samoin kontrastia.

Pieni tasovalo, Honlphoto traveller8

Honlphotolta on tullut mainioiden Speed Gridien sun muiden lisävarusteiden seuraksi uutuus, pieni tasovalo traveller8. Traveller on pieni pyöreä tötterö, joka kiinnitetään salamaan tarranauhalla samoin kuin muutkin Honlphoton lisävarusteet.

Traveller8 ei aluksi vakuuttanut, mutta kun aloin käyttää sitä, niin vaikutelma muuttui melko pian. Laite on todella nopea laittaa kuvauskuntoon ja kiinnittää salamaan. Etuosan valoa hajottava kangas on tarralla kiinni runko-osassa, mutta hajotinta ei tarvitse irrottaa kokonaan, kun taso taitetaan kasaan. Riittää, kun noin puolet tarrasta on irti.  Kuljetusasennossa traveller8 on litteä ja mahtuu vaikka kameralaukun sivutaskuun.

Traveller8 on kokeilemistani pikkutasoista ehdottomasti vaivattomin käyttää ja kuljettaa.

Tasovaloksi traveller8 on pieni, eikä valoa pehmentävä vaikutus yllä kovin kaukana olevaan valaisukohteeseen. Tämä koskee tosin muitakin pieniä kokoontaittuvia tasovaloja. Henkilökuvissa, joissa valon voi sijoittaa lähelle, alle metrin päähän, kohteesta traveller8 toimii kuitenkin melko mukavasti.

Yllä olevassa kuvassa oikealla oli Nikon SB-900 + traveller8 noin 60 sentin päässä mallin kasvoista ja taustaa valaisi toinen Nikon SB-900 + 1/4 Speed Grid sekä vielä 3/4 CTO värisuodatin. Valotus oli f/2.2, 1/160 s. ja ISO 200.

Yllä olevassa kuvassa vasemmalla oli Nikon SB-900 + traveller8 juuri kuvan ulkopuolella ja oikealta valaisi toinen Nikon SB-900 + 1/4 Speed Grid. Halusin kuvata isolla aukolla, jotta tausta jäisi mukavasti epäteräväksi ja niinpä käytin hyväksi Nikonin nopean täsmäyksen salamaa. Valotus oli f/2.5, 1/2000 s. ja ISO 200. Alla vielä sama kuva samalla valotuksella ilman salamavaloja. Alla olevassa kuvassa tausta näyttää aavistuksen tummemmalta kuin yläkuvassa ja se voi johtua puolipilvisestä säästä, jossa auringon edessä olevat pilvet liikkuivat kaiken aikaa. Valaistuksen vaikutus käy kuitenkin selväksi.

Honlphoto traveller8 on hyvä lisävaruste pikkusalamaan. Tasovalon koko on aavistuksen pieni ja siksi valo pitää olla lähellä kohdetta, jotta valoa pehmentävä vaikutus näkyy. Toisaalta taas kuljetettavuus ja käytettävyys ovat erinomaiset. Henkilökuviin varsinkin erittäin suositeltava lisävaruste. Olen lisännyt traveller8:n oman kameralaukkuni vakiovarustukseen.

Ralliauto salamalla valaistuna

Silläkin uhalla, että nyt on kesä tulossa julkaisen talvisen kuvan, jonka sain valokuvaaja Janne Mäeltä.

Janne kertoo kuvauksesta näin.

Olen kuullut CLS:stä paljon hyvää ja paljon negatiivistä palautetta. Itse sitä olen kuitenkin käyttänyt jokapäiväisessä kuvaamisessa ja valaisussa monta vuotta. Tammikuussa oli isompi projekti valaista ralliauto pimenevässä illassa. Kaikki keiden kanssa juttelin aiheesta tyrmäsivät suunnitelmani täysin. Otin kuitenkin setin salamoita matkaan tuonne Artic Ralliin Rovaniemelle ja viritin ne sopivaan paikkaan aiemmin suunnittelemani kaavan mukaan jolloin syntyi yllä oleva kuva.


Salamoita on kuvassa kolme, yksi vasemmalta, yksi edestä oikealta ja yksi takana valaisemassa lippua. Kaikki salamat on laukaistu CLS:llä. Tarkoituksena on vain osoittaa, että järjestelmä toimii isommassakin mittakaavassa loistavasti. 


Jannen saitilla on enemmänkin samalla tavalla tehtyjä kuvia.

Muistikortilla on väliä

Sulantoblogissa oli pieni tauko, mutta nyt palaan asiaan.

Eräs Anonyymi lukija epäili, että julkaisen vain hyvät kommentit blogissani ja haukkui blogini. No, olen suodattanut joitakin kommentteja, mutta en montaa koko blogini olemassaolon aikana. Jos kommentti on hyvin lyhyt, tulee Anonyymilta eikä varsinaisesti koske jutun aihetta ja minulle tulee sellainen olo, että kommentoija on vain halunnut etsiä virheitä kuvistani, niin jätän kommentin julkaisematta.

Blogissani julkaisemani kuvat eivät ole täydellisiä ja tiedän sen kyllä. Arvostan kovasti kommentteja, mutta toivon, että ne ovat asiallisia ja mieluiten omalla nimellä

Ja sitten muistikorttiasiaa. Kolleegani Jyrki Vesa lähti viime viikolla eräänä päivänä keikalle ja kun piti alkaa kuvaamaan, niin takuuvarma työjuhta Nikon D3 tilttasi. Vararungolla homma hoitui loppuun ja sitten D3 huoltoon. Huollosta saatu lainarunkokin tilttasi, jolloin Jyrki tuumasi, että vika täytyy olla muualla kuin rungossa.

Vian aiheuttajaksi osoittautui Transcend 32 gigainen muistikortti, ja tämä vahvistettiin huollossakin, jossa todettiin, että näiden korttien kanssa on ollut ongelmia. Jyrki kertoi, että 16 gigainen Transcendin kortti toimii, mutta 32 gigainen ei.

Olen aina ajatellut, että kameran käyttöohjeessa olevat muistikorttisuositukset ovat siellä vain siksi, että kameravalmistaja ja korttivalmistaja raaputtavat toistensa selkää. Kuka tietää vaikka näin onkin, mutta ainakin suositellut kortit toimivat. Kaikkia markkinoilla olevia kortteja lienee mahdoton testata kaikilla kameroilla, joten siksi valmistaja suosittelee vain joitakin kortteja.

Korttiostoksilla ollessaan kannattaa pitää mielessä, että kaikki kortit eivät kenties toimi kaikissa kameroissa ja jos haluaa pelata varman päälle, niin ostaa vain suositeltuja kortteja.

Olen käyttänyt yksinomaan SanDiskin kortteja viimeiset niin monta vuotta kuin muistan ja olen ollut tyytyväinen. En muista yhtään ongelmaa SanDiskin kortin kanssa, mutta varmaan jollekin toiselle sellainenkin on sattunut.

Sääntunnistus

Tämänkin sain Jyrkiltä. Alla olevan kuvan EXIF-tiedoissa Adobe Bridgessä näkyy valonlähteenä "Fine weather", joka kuvasta päätellen pitää paikkansa. En käytä Bridgeä, joten en tiedä miten tämä sääntunnistus toimii, mutta hauska yksityiskohta.

Ylioppilaskuva

Tässä Jyrkin tekemä ylioppilaskuva. Tämäkin yhdellä salamalla ilman muita lisävarusteita ja vallitseva valo taustalla. Tässä on hyödynnetty Nikonin nopean täsmäysajan salamaa, joka on mahdollistanut täydellä aukolla f/2.8 kuvaamisen. Valotusaika on ollut 1/1000 s. ja herkkyys ISO 200. Polttoväli oli 200 mm ja siksi tausta on mukavasti epäterävä.

Tuollainen kuvausaukko ei tässä tilanteessa olisi käynyt oikein millään muulla salamakalustolla, ainakaan kovin kätevästi. Canonin vastaavalla tietenkin, mutta ei perinteisellä salamalla, joka rajoittaa lyhimmän suljinajan 1/200 sekunnin tuntumaan.

En voi piirtää kaavioita tästä, mutta salama on ollut kuvaajasta vasemmalla, kuten varjoista näkyy. Jyrki käytti Nikon D3 kameraa ja SB-900 salamaa, joilla ohjasi päävalona ollutta SB-800 salamaa.

Tämä on hyvä esimerkki jälleen, että välttämättä ei tarvita monia ja monimutkaisia valoja hyvään lopputulokseen. Salaman suora kova valo toimii joskus tosi hienosti, kun salama viedään kamerasta erilleen.

Toinen potretti yhdellä valolla

Tämä on kuvattu ihan samoilla valoilla kuin eilinenkin kuva, mutta kuvakulma ja - etäisyys ovat erilaiset. Malli on myös eri asennossa suhteessa päävaloon.

Valotusaika on 1/160 s., vaikka eilinen kuva oli 1/100s. ajalla kuvattu. En muista ihan tarkkaan miksi olen lyhentänyt valotusaikaa tähän kuvaan, mutta ajan muutoksen pitäisi näkyä ikkunasta tulavan valon määrässä. Ehkä aurinko oli tässä vaiheessa liikkunut niin, että valoa tuli ikkunasta enemmän ja siksi minun piti lyhentää aikaa hieman. Tuohan on 2/3 aukkoa, joten muutos ei ole kovin iso.

Tänään ja tällä viikolla tulee lyhyttä tekstiä, koska minulla on pientä urakkaa erään henkilökohtaisen asian hoitamisessa. Huomenna näytän kolleegani Jyrki Vesan tekemän ylioppilaskuvan, joka on niin ikään tehty hyvin yksinkertaisella valokalustolla.

Laitteista tulee ensi viikolla juttua. Minulla roikkuu Phase One 65+ toinen osa ja pari muutakin. Olen myös kokeillut Honlphoto Traveller8 Soft Boxia ja kerron hieman kokemuksia siitä.

Potretti yhdellä valolla

Olin kuvaamassa asiakkaani Axellus Oy:n henkilökuntaa ja tässä yksi kuva päivän saaliista. Tämä on yhdellä valolla tehty, tai onhan siinä auringonvalokin toisena, mutta yhdellä salamalla.

Kuten kaaviosta näkyy, niin kuvaajasta katsottuna etuvasemmalla oli seinän kokoinen iso ikkuna, jota päätin käyttää takavalona. Päävaloksi valitsin Nikon SB-900 salaman heijastettuna metrisestä varjosta.

Säädin valotuksen niin, että ikkunan valo tasapainottui salaman kanssa. Säädin herkkyydeksi ISO 800, jotta olisin voinut käyttää riittävän lyhyttä valotusaikaa, koska huoneessa ei kuitenkaan ollut vallitsevaa valoa ihan häikäisevästi. Kuvasin täydellä aukolla f/2.8, koska halusin mahdollisimman lyhyen syväterävyyden ja noilla yhdistelmillä suljinajaksi tuli 1/100 s.

Salama oli käsisäädöllä ja välähteli Nikonin infrapunasignaalin välityksellä. En muista varmasti salaman tehoja, mutta luulen, että se oli n. 1/16. Kamera oli tietenkin Nikon D700 ja objektiivi Nikkor 70 - 200 mm f/2.8 VRII, joka muuten on ihan tajuton kakkula. Jos haluat Nikoniin parasta ja hyvää telezoomia, niin tämä on ainoa vaihtoehto. Tarkennus on erittäin nopea ja tarkka, eikä kuvan tekninen laatu jätä toivomisen varaa.

Tämä on esimerkki siitä, että monia valoja ei aina tarvita hyvään lopputulokseen. Kuvaajan pitää osata lukea kuvausmiljöötä ja löytää hyvät paikat. Tämäkin kuva on miltei suoraan kamerasta, olen tehnyt ainoastaan perussäädöt sävyihin.

Samaa sarjaa tulee lisää huomenna.