Profiileista vielä, hyvä linkki, ja kuva Sony A55 kameralla

Pari päivää sitten kirjoitin kameraprofiileista. Minulla ei ole syvälle luotaavaa tietoa profiileista, mutta tässä linkki niille, jotka haluavat perehtyä asiaan huolella. Linkki johtaa blogiin, jossa on englanninkielellä muitakin kiinnostavia asioita. Ainakin joillekin kiinnostavia. Minulla ei kärsivällisyys ja into riitä ihan noin tekniseen asiaan, mutta olen varma, että monella riittää.

Yllä oleva kuva on Sony A55 kamerasta peräisin. Kuvasin juuri omasta puutarhasta keräämiäni mustia viinimarjoja, joista tulee erittäin herkullista hilloa, kun laitan sekaan omenaa ja mausteeksi aitoa vaniljaa.

Objektiivi oli Sony macro 100 mm f/2.8. Kuvasin jalustalta, koska valotusaika oli 1/3 s. aukolla f/5.6 ja herkkyydellä ISO 100. Kuva on kameran prosessoima jpg, jonka olen pienentänyt. Kuvasin 16:9 kuvasuhteella ja siksi kuva on tuon muotoinen.

Parit potretit

Tässä pari kuvaa, jotka hyvin havainnollistavat valaisun ja miksei mallin asennon, ilmeen sun merkitystä kuvan välittämälle viestille.

Tämä ensimmäinen kuva oli tavallaan vahinko, sillä otin kuvauksen alkuun pari testikuvaa, joilla tarkistin valaistusta. Ensimmäinen testikuva oli alla oleva, jossa malli ei ollut ihan vielä saanut ilmettä kohdalleen varsinaista kuvaa varten. Kuva on kuitenkin hauska, koska se välittää mallina olevasta ihmisestä lähes päinvastaisen vaikutelman verrattuna todellisuuteen. Taustan valinta liittyy kuvattavan henkilön toimenkuvaan. Olen lisännyt kontrastia ja vinjetointia tunnelman vahvistamiseksi.

Valaisu on yhdellä Nikon SB-900 salamalla, joka sijaitsee kuvaajasta oikealla ja on suunnattu mallin kasvoihin. Salaman valo osuu taustaankin, mutta puun lehtien välistä paistanut aurinko tekee suurimman osan. Kuvassa on exiffit, jos joku kaipaa tarkempia valotus- tai muita tietoja.

Alla oleva kuva on kuvattu eri paikassa, avoimessa varjossa. Tässä kuvassa henkilö näyttää siltä kuin oikeasti on. Kuvan tunnelma on kaikkiaan melko erilainen verrattuna yläkuvaan.

Valaisin tämänkin yhdellä SB-900 salamalla, jossa oli Honlphoton traveller8 minitasovalo. Valo tulee kuvaajasta katsottuna oikealta yläviistosta, ja olen annostellut salaman tehon niin, että vallitseva valo täyttää varjoja runsaasti. Olen salamalla vain muotoillut, koska avoimen varjon valo oli mielestäni liian lattea.

Molemmissa kuvissa olen väläyttänyt pääsalaman Nikon D700 rungon omalla pikkusalamalla Nikonin langattoman järjestelmän avulla.

Lentäviä lapsia

Kaiken tämän laiteuutuushässäkän keskellä pitää muistaa aina, että tekniikka ja laitteet ovat vain keino päästä päämäärään eli tunteita herättäviin kuviin.

Tässä hauska sarja, joka kannattaa katsella.

Teknoporno jatkuu, Sony A55 kokeilussa

Näin Photokinan alla uutuuksia tulee liukuhihnalta. Tänään viimeksi Canon esitteli uusia objektiiveja ja kamerarungon. Muutama päivä sitten Sony esitteli uutuuksia, joissa on uutta tekniikkaa. Tai oikeastaan ainakin osittain vanhaa tekniikkaa uudelleen sovellettuna.

Netissä on ollut jo muutamakin käyttökokemus Sony A55 kamerasta, mutta Sulantoblog tekee omansa. Minulla on Sony A55 käsissäni tällä hetkellä ja kuvaan sillä lähipäivät, jotta voin kertoa lukijoilleni millainen kone on kyseessä.

Sonyssa on perinteisen peilin tilalla puoliläpäisevä peili, joka ei liiku ollenkaan. Näin Sonyssa on voitu yhdistää sähköinen etsin ja vaiheeseen perustuva tarkennus, jollainen on peilikameroissa. Osa objektiivin läpi tulevasta valosta ohjataan tarkennussensoreille, mutta samalla osa menee suoraan kennolle.

Tuo järjestely mahdollistaa erittäin nopean tarkennuksen videokuvauksessa ja sähköisen etsimen kanssa. Lisäbonuksena tulee nopea sarjakuvaus, koska peili ei liikkeensä hitaudella rajoita kuvausnopeutta. Sony lupaa peräti 10 kuvaa sekunnissa sarjatulinopeutta.

Puoliläpäisevä peili kameroissa ei ole uutta, sillä ainakin Canon on käyttänyt sitä jo ajat sitten nopeissa filmirungoissaan, joilla niilläkin taisi sarjatulinopeus olla n. 10 kuvaa sekunnissa.

Kerron lisää kamerasta ja sen käyttämisestä, kun olen ehtinyt laitetta oikeasti käyttää. Kuvasin äsken pienen videopätkän, joka näyttää hyvin miten tarkennus toimii. Siis hyvin ja nopeasti.

SonyA55 from sulantoblog on Vimeo.

Elokuva on kuvattu käsivaralta, joten kuva heiluu hieman. Kuvasin hieman parempaakin pätkää, mutta en saa AVCHD videoita auki. Yllä oleva on kuvattu mp4-muodossa.

Tuo AVCHD on muuten ihan syvältä, koska se ei ole standardi, vaan jokainen kamera tekee omanlaisensa. Siksi AVCHD vaatii aina jonkin lisäohjelman, päivityksen tai jotain muuta, jotta sen saa auki. Tai sitten en ole ymmärtänyt jotakin.

Muista profiloitua

Raakakuvien kuvaaja saattaa joskus ihmetellä miksi kuvat eivät näytä sävyiltään ja väreiltään toivotunlaisilta. Kyse saattaa olla profiilin valinnasta.

Useimmissa raakakuvien käsittelyyn tarkoitetuissa ohjelmissa on erilaisia profiileja kuville ja kameroille. Profiilin valinta saattaa vaikuttaa ratkaisevasti kuvan sävyihin ja väreihin. Kokemukseni mukaan ainakin Lightroomissa on eniten profiileja valittavissa Canonin ja Nikonin kameroille, mutta muillekin on yleensä enemmän kuin yksi. Bibble ja Capture One antavat niin ikään mahdollisuuden valita muutamasta vaihtoehdosta.

Moni tuttuni on ihmetellyt miksi kuvat ovat jotenkin oudon sävyttömiä, värittömiä tai liian värikylläisiä, ja syy on ollut sopimattomassa kameraprofiilissa. Kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja hieman kuvassa olevan aiheen mukaan. Profiili vaikuttaa kuvan kontrastiin, kirkkauteen, sävyihin, väreihin jne.

Minulla on Nikon D700 kameralle Adobe Lightroomissa valittuna oletuksena Camera Portrait profiili, koska se sopii mielestäni parhaiten tälle kameralle. Nikon D40 kameralle puolestaan käytän Adobe Standard profiilia, koska mielestäni se sopii parhaiten tälle kameralle. Joidenkin kuvien kohdalla saatan muuttaa oletusprofiilia, jos kuvan aihe näyttää siten paremmalta.

Lightroomin profiilit löytyvät Develop osasta oikean puoleisen säätimiä sisältävän sivuipaneelin alaosasta kohdasta Camera Calibration.

Alla muutama esimerkki eri profiilien vaikutuksesta LR 3.0 ohjelmassa. Kuva on Nikon D700 kamerasta peräisin.

Adobe Standard

Camera Portrait

Camera Neutral

Camera Vivid

Kokemuksia Nikkor AF-S 85 mm f/1.4 ja Nikkor 28 - 300 mm f/3.5 - 5.6 objektiiveista

Sulantoblog on ollut yhtä Nikkoria viime päivät, mutta tämä on hetkeen viimeinen tähän aiheeseen liittyvä juttu. Alla muutamia pikahavaintoja uusien Nikkoreiden käyttämisestä.

Nikkor AF-S 85 mm f/1.4

Rakenne: Nikonin ammattitasoa, samaa tasoa kuin esim. 70 - 200 mm f/2.8 zoomissa tai muissa vastaavissa. Vastavalosuoja on muovia, mutta tukeva ja pysyy hyvin paikoillaan. Optiikassa ei ole nappeja eikä nuppeja, koska kuvanvaakaajaa ei ole. Yllättävän kompakti ja kevyt tällaiseksi, mutta absoluuttisessa mielessä tietenkin hieman kookas.

Tarkennus: Äänetön ja nopea, mutta ei supernopea samalla tavalla kuin esim. 70 - 200 mm f/2.8. Käytännössä nopeus riittänee useimpiin tilanteisiin erittäin hyvin. Kokeilemani yksilön tarkennus oli hyvin kohdallaan ja tarkennuksen osumatarkkuus erittäin hyvä. Pitää muistaa, että etenkin taydellä aukolla syväterävyysalue on pieni ja siksi tarkennuksen kanssa pitää olla huolellinen.

Suorituskyky: Optisesti uusi Nikonin 85 millinen on erittäin hieno. Piirto ja kontrasti ovat erittäin hyvät heti täydellä aukolla, mutta paranevat erinomaiseksi parin kolmen aukkovälin himmennyksellä. Tällä uskaltaa kuvata täydellä aukolla ihan missä vaan. Aavistuksen herkkä vastavalolle, mutta ei sen pahempi kuin muutkaan vastaavat objektiivit. Tosi komea bokeh! Vääristymiä ei käytännössä ole.

Uusi 85 millinen Nikkor on mahtava lasi, jonka optinen tai mekaaninen suorituskyky ei pahemmin jätä toivomisen varaa.

Nikkor AF-S 28 - 300 mm f/3.5 - 5.6

Rakenne: Hyvä, mutta ei ammattimaisen vankka. Zoomi venyy melkoisesti. Pisimmilleen venytettynä voi rakenteessa tuntea hieman klappia, mutta vain hieman. Zoom creep-ilmiötä en havainnut ja putken voi lukita 28 mm asentoon. Vastavalosuoja on ymmärrettävästi kompromissi, eikä siksi kovin tehokas. Yllättävän pienikokoinen täyden kennon superzoomiksi.

Tarkennus: Äänetön ja nopea, mutta ei supernopea. Osumatarkkuus oli tässäkin hyvä, eikä huteja tullut.

Kuvanvakaaja: Tehokas ja toimiva, kunhan malttaa odottaa sekunnin ennen laukaisua. Minun kamerassani tarkennus on peukalolla, eikä kuvanvakaaja käynnisty samalla ja siksi minun pitää painaa laukaisinta, jotta vakaaja pääsee vauhtiin. Jos tarkennus on laukaisimessa, niin vakaajaa ei ehkä tarvitse odotella. Tuntumalla sanoisin, että Nikkor 70 - 200 mm VR2 mallin vakaaja on tehokkaampi.

Suorituskyky: Laajakulmasta n. 200 mm asti terävyys ja kontrasti ovat hyvät, mutta siitä pidempään polttoväliin zoomatessa kuva pehmenee hieman. 300 mm asento on kuitenkin käyttökelpoinen etenkin, jos on mahdollista himmentää hieman. Vääristymät ovat odotetun kaltaiset, eli laajakulmalla tynnyriä näkyvästi ja telellä tyynyä näkyvästi. Laajakulmalla saattaa joissakin tilanteissa vastavaloon tulla ikäviä heijastuksia, joiden kanssa pitää olla tarkkana.

Täyden kennon superzoomi on kuin hieman suurennettu 18 - 200 millinen pikkukennoille. Optinen ja mekaaninen suoritukykykin on hyvin samanlainen. Hyvä yleislasi, jos ei halua vaihdella objektiivia, mutta haluaa näin paljon polttovälialuetta mukaan. Parempaa optiikkaa saa, mutta ei yhtä kätevässä paketissa.

Nikkor AF-S 85 mm f/1.4 terävyys nurkissa

Nämä kuvat ovat mukana zipissä, jonka voi ladata täältä, mutta tässä esimerkkikuvat niille, jotka eivät halua zippeja latailla.

Kuvista voi päätellä jotain uuden Nikkorin terävyydestä kuvan nurkissa ja reunoilla.

Alla oleva kuva on täydellä aukolla f/1.4.

Alla oleva kuva on aukolla f/2.

Alla oleva kuva on aukolla f/2.8.

Muutama täyden koon kuva uusilla Nikkoreilla. Full size samples with the new Nikkors available.

Alla linkki, josta voit imuroida omalle koneelle henkilökohtaiseen käyttöön muutaman täysikokoisen kuvan, jotka on kuvattu Nikkor AF-S 85 mm f/1.4 sekä Nikkor AF-S 28 - 300 mm f/3-5 - 5.6 VR2 objektiiveilla.

Toivon, että näitä kuvia ei julkaista esim. netissä muualla, vaan katsellaan omalla koneella. Kaikissa kuvissa on EXIF-tiedot, joista voi todeta tarpeelliset aukot, ajat sun muut.

Kuvat ovat täällä.

I usually blog only in Finnish, but right now I seem to get hits from all over. I have some full size samples with the new Nikkor AF-S 85 mm f/1.4 and Nikkor AF-S 28 - 300 mm f/3.5 - 5.6.

Please do not publish these photos. They are for your own personal use.

You can download the zip files here.

Nikkor 28 - 300 mm ja Nikkor 18 - 200 mm kuvakulmat

Kuten edellisestä esimerkistä kävi ilmi, niin Nikkor 28 - 300 mm ei ilmeisestikään ole aivan 300 millinen lähimmällä tarkennusetäisyydellään, mutta normaaleilla etäisyyksillä kuvakulma on melkolailla sama kuin pikkukennoisen superzoomilla 18 - 200 mm.

Telepäässä pikkukennoiselle tarkoitettu näyttäisi olevan ehkä hieman kapeampi kuvakulmaltaan, mutta laajakulmissa en huomaa merkittävää eroa. Ehkä juuri tuon yhden millimetrin. 18 millisen kuvakulmahan vastaa 27 millistä täydellä kennolla.

Alla molemmat zoomit pisimmillään samasta paikasta kuvattuna. Ylempänä 28 - 300 mm ja alempana 18 - 200 mm.

Alla molemmat zoomit lyhimmillään samasta paikasta kuvattuna. Ylempänä 28 - 300 mm ja alempana 18 - 200 mm. Tuo kuvassa oleva rakennus on oikeasti tuollainen, joten älköön kukaan vetäkö hätäisiä johtopäätöksiä vääristymistä.

Nikkor AF-S 28 - 300 mm VR2 ED bokeh

Tässä tämän päivän toiset kuvat. Minulta kyseltiin millainen bokeh uudessa 28 - 300 millisessä on verrattuna 18 - 200 milliseen pikkukennoisen objektiiviin?

Tässä on tietenkin parikin asioita mutkistavaa seikkaa. Kuvatako samalla polttovälillä vaiko samalla kuvakulmalla? Jotta homma pysyisi edes jotenkin hyppysissä, eikä kuvia tulisi ääretöntä määrää, niin päätin, että kuvakulma on ratkaisevampi kuin polttoväli. Kuvasin siis samalta etäiyydeltä molemmilla objektiiveilla pisimmällä polttovälillä, 200 mm ja 300 mm.

Tästä voisi kuvata lukemattoman määrän vaihtoehtoja eri polttoväleillä ja kuvausetäisyyksillä, mutta toivon, että tästä on iloa ja apua jonkin verran.

Tarkennusetäisyys oli 1,5 metriä ja katsoja huomaa heti, että 18 - 200 millisellä rajaus on huomattavasti tiukempi kuin 28 - 300 millisellä. Kauas tarkennettaessa molempien kuvakulma on suurinpiirtein samanlainen, joten 28 - 300 millinen taitaa kutistaa polttoväliä, kun tarkennetaan lähelle.

Alla molemmat objektiivit aukolla f/5.6. 18 - 200 millinen ylempänä ja 28 - 300 millinen alempana.

Alla molemmat objektiivit aukolla f/8. 18 - 200 millinen ylempänä ja 28 - 300 millinen alempana.

Alla molemmat objektiivit aukolla f/11. 18 - 200 millinen ylempänä ja 28 - 300 millinen alempana.

Alla vielä vertailu Nikkor 70 - 200 mm VR2 ja 28 - 300 mm kesken. Molemmissa polttoväli 200 mm ja aukko f/5.6. 70 - 200 ylempänä ja 28 - 300 mm alempana.

Lähikuva 28 - 300 mm Nikkorilla

Tässä ensimmäinen osa tämän päivän kuvista. Minulta pyydettiin lähikuvaa 28 - 300 millisen lähimmällä kuvausetäisyydellä. Tässä yksi sellainen ja samalla kuva objektiivista pisimmillään. Kuvauskohteena on neljä kappaletta 3/8 tuuman vääntiölle tarkoitettuja Torx-hylsyjä.

Lähimmällä tarkennusetäisyydellä matkaa etulinssistä kohteeseen on n. 20 cm.

Lisää tulee päivän mittaan. Bokehia, terävyyttä, ynnä muuta.

Kuvia tulee tänään

Olen saanut kovasti toiveita erilaisten tilanteiden ja ilmiöiden havainnollistamiseen kahdella Nikonin uudella objektiivilla ( 85 mm f/1.4 AF-S ja 28 - 300 mm f/3.5 - 5.6 AF-S VR ED ), jotka minulla ovat olleet pikakokeilussa.

Kuvaan tänään vielä muutaman vertailukuvan 18 - 200 mm ja 28 - 300 mm välillä sekä joitakin lisäkuvia 85 millisellä. Laitan zippinä imuroitavaksi täyden koon kuvia myöhemmin tänään ja julkaisen arvioni molemmista objektiiveista.

Minulla on ollut vain viikonloppu aikaa kuvata näillä uutuuksilla ja tänään palautan ne, että seuraava innokas pääsee testaamaan. Nämä kaksi objektiivia ovat tällä hetkellä ainoat laatuaan tässä maassa. Kiitos kaikille kommentoijille, myös nimettömille tai pelkällä etunimellä esiintyneille, joita en julkaise. Tänään tulee siis lisää ja yritän täyttää ne pyynnöt, joita olen saanut.

Päivän kuvat

Lupasin tänään lisää kuvia Nikonin uutuusobjektiiveilla, ja tässä neljä kappaletta. Lupasin myös täyden koon kuvia zippinä, mutta sen joudun siirtämään huomiselle. Tulin nimittäin aivan juuri hetki sitten kuvauksesta, joka kesti kauemmin kuin etukäteen olin luullut ja en jaksa nyt zipata yhtään mitään.

Nämä kuvat on kuvattu raakana, avattu LR 3.0 ohjelmalla oletusasetuksilla. Mitään säätöjä en ole tehnyt ja kuvat ovat siis suoraan kamerasta. EXF-tiedot ovat kuvissa mukana.

Superzoomia isolle kennolle, Nikkor AF-S 28 - 300 mm f/3.5 - 5.6 ED VR...

Torstaina Nikon julkisti uuden superzoomin 28 - 300 mm, joka on tarkoitettu täyden kennon Nikoneille. Kaiken kaikkiaan uutuus on olemukseltaan kuin suurennettu pikkukennoisen 18 - 200 mm. Hieman kuvattuani havainnoin, että optinen suorituskykykin vaikuttaa hyvin samanlaiselta näissä molemmissa.

28 - 300 millinen on hyvinkin asiallinen laajakulmasta tuonne 200 mm tienoille, mutta sen jälkeen terävyys ja kontrasti laskevat hieman. Melko hyvä kompromissi tämä kuitenkin on, varsinkin kun kokonaisuus on saatu mahtumaan ihan siedettäviin mittoihin eikä painoakaan ole mahdottomasti.

Jos verrataan Nikon D300s + 18 - 200 mm pakettia Nikon D700 + 28 - 300 mm pakettiin, niin ensin mainittu on kyllä näppärämpi ja kevyempi, vaikka kuvassa kokoero ei isolta näytäkään. 18 - 200 mm pariksi voi valita melko pienenkin rungon, vaikka uuden D3100 tai D90, mutta D700 on tällä hetkellä Nikonin pienin täyden kennon runko.

Huomenna tulee vielä lisää juttua sekä 85 mm f/1.4 että 28 - 300 mm objektiiveista. Yritän myös saada kasaan pienen zippipaketin täyden koon kuvia, jotka voi halutessaan imuroida omalle koneelle tarkastelua varten.

Tässä muutamia esimerkkejä Nikon D700 rungolla ja 28 - 300 millisellä. Olen tapani mukaan kuvannut raakana ja avannut kuvat LR 3.0 ohjelman oletusasetuksilla. En ole tehnyt mitään säätöjä kuviin ja niissä on EXIF-tiedot mukana.

Saako olla yksi bokeh? Nikkor AF-S 85 mm f/1.4 tarjoaa

Otin juuri ensimmäisiä kuviani uudella Nikkor AF-S 85 mm f/1.4 objektiivilla. Nikon toistaa itseään, sillä keväällä esitelty Nikkor AF-S 24 mm f/1.4 on yksi parhaimpia laajakulmia, jonka voikaupasta ostaa, ja uusi 85 millinen saattaa olla yksi parhaimpia lyhyitä teleobjektiiveja, jonka voi kaupasta ostaa.

Ensivaikutelmani on erittäin positiivinen. Olen tosin kuvannut vasta muutamia kuvia, joista suurimman osan täydellä aukolla, mutta sitä vartenhan tämä objektiivi ostetaan.

Tässä muutamia näytteitä täydellä f/1.4 aukolla ja Nikon D700 rungolla kuvattuna. Lisää kuvia tulee viikonlopun aikana. Kuvia on tulossa myös täyden kennon superzoomilla 28 - 300 mm f/3.5 - 5.6.

Kaikki kuvat olen kuvannut raakana ja avannut Lightroom 3.0 ohjelman oletusasetuksilla, jonka jälkeen tein pientä sävyjen hienosäätöä.

Lisäsin vielä tuotekuvan, jossa Nikkor AF-S 85 mm f/1.4 on kiinni D700 rungossa ja vastavalosuoja on vieressä.

Nikkor AF-S 85 mm f/1.4 tulossa kokeiluun

Nikon julkisti tänään virallisesti uusia objektiiveja sekä uuden kamerarungon. Uusia objektiiveja ovat paljon odotettu AF-S 85 mm f/1.4 sekä kolme zoomia, joiden malleja en jaksa kirjoittaa, koska ne ovat niin pitkiä ja ne on jokainen jo lukenut jostain muualta. Kamerarunko on malliltaan D3100.

Minulla on hyvä uutinen Sulantoblogin lukijoille, sillä saan kokeiluun heti tuoreeltaan tuon jo mainitun 85 millisen sekä täyden kennon superzoomin 28 - 300 mm f/3.5 - 5.6. Kerron heti huomenna ensitunnelmia näistä uutuuksista.

Kokeilen myös vierekkäin pikkukennoisen ja isokennoisen superzoomeja, eli 18 - 200 mm ja 28 - 300 mm.

Pysy kanavalla, kuten sanotaan.

Edullista valovoimaa, Canon EF 28mm f/1.8

Valovoima on hyvä juttu, se auttaa kuvaajaa monessakin kohdassa. Etsinkuva on kirkas, lyhyet suljinajat mahdollisia, kohteen voi erottaa taustasta jne. Valovoima on yleensä kallista, mutta ei aina. Canonin omistajat voivat valita useastakin kohtuuhintaisesta valovoimaisesta optiikasta, joista monet ovat olleet markkinoilla jo pitkään, mutta ovat silti edelleenkin hinta - laatusuhteeltaan hyviä ostoksia.

Sakari Hannula osti Canonin 28 millisen, jonka valovoima on peräti f/1.8. Siis vain 2/3 aukkoa huippuvalovoimaisia f/1.4 laajakulmia huonompi, mutta hinta on vain 1/3 tai vähemmän niiden hinnasta. Alla Saken kokemuksia Canon EF 28 mm f/1.8 laajakulmasta.

Canon EF 28 mm f/1.8

Pimeänä vuodenaikana, jolloin on paitsi vähemmän valoisaa aikaa myös enemmän kuvauksia sisätiloissa, olen kaivannut valovoimaista laajakulmaa. Normaalistihan kuvaan Canonin 24-105mm f/4L IS USM -objektiivilla, mikä on muuten hyvä lasi, mutta valovoimaa siitä puuttuu.

Valovoimaisuuden lisäksi kiinteäpolttovälisillä putkillä kuvaamisessa on, ainakin itselläni, jonkinasteinen vapauttava ja rentouttava vaikutus; johtunee niin keveydestä kuin jalkazoomilla tapatuvasta rajauksesta.

Valovoimasen laajakulman tarpeeni ei ole niin suuri, että (ainakaan vielä...) investoisin L-sarjan 24mm f/1.4 II USM:ään, joten aloin katsella EF 28mm f/1.8 USM -objektiivia. Kyseistä putkea on melko säännöllisesti myynnissä käytettynä, ja ostin sellaisen 300 eurolla. Kauppaan kuuluivat myös vastavalosuoja - joka Canonilla, mielestäni hölmösti, ei kuulu perusobjektiivien myyntipakkaukseen - sekä uv-suodatin. Ostamani objektiivi oli hyväkuntoinen, ja täydentää hyvin muiden omistamieni kiinteäpolttovälisten (Sigma 50mm F1.4 EX DG HSM ja Canon EF f/2 100mm USM) sarjaa. Uutena 28 millinen maksaa vajaat 500 euroa ja hintaan ei siis kuulu vastavalosuojaa, jonka hinta on n. 30 euroa.

Objektiivin ostin kesäkuussa, siis jo valoisana vuodenaikana, ja sillä ei ole tullut kovin paljon  kuvattua sisätiloissa. Kokemukset vähässä valossa kuvaamisessa ovat kuitenkin olleet erittäin positiivisia: valovoimaa on, ja tarkennus toimii hyvinkin nopeasti sekä luotettavasti. Alla oleva kuva on kuvattu varastokäytävässä, jota valaisee yksi 11 watin energiasäästölamppu, minkä lisäksi 4 varastokopista tihkuu laudoituksien kapeista raoista valoa samantehoisista valoista.

Täydellä aukolla objektiivin piirto pehmenee, ja sen näkee selkeästi kuvan reuna-alueilta. Tätä en pidä kuitenkaan ongelmana, sillä harvoin kuvan pääasia on reunoilla, ja keskustan piirto on kuitenkin riittävän hyvä. On myös muistettava, että täydellä 1.8:n aukolla syvyysterävyysalue on lyhyt.

Hevoskuljetusautokuvassa reunat ovat epätarkempia molemmista edellä mainituista syistä.

Kiinnityslenkkikuvassa kohde on keskellä, ja isoa aukkoa hyödynnetään taustan häivyttämisessä.

Esimerkkinä lyhyestä syvyysterävyydestä täydellä aukolla olkoon parvekkeen pöydällä pötköttävä Joona-kissani.

Aukkoa pienentämällä kuva terävöityy, mutta erinomaisen terävä piirto ei reunoilla ole koskaan - toki riittävän hyvä useimpiin tarkoituksiin. Heijastukset eivät ole häirinneet, mutta kromaattinen aberraatio on kulmissa melko voimakasta, kuten alakuvassa vasemmalla ylhäällä rakennuksen reunassa ja vasemmalla alhaalla herran housun lahkeissa.

Kaiken kaikkiaan olen ollut tyytyväinen tähän objektiiviin. Se on pienikokoinen ja keveä, tarkennus on nopea ja luotettava, vinjetointia ei juurikaan ole, ja kuvanlaatu on aivan riittävä lehtikuvaukseen. Tuotekuvaukseen tai muuten erittäin tarkkoja yksityiskohtia vaativaan kuvaukseen en tätä lasia kuitenkaan käyttäisi, mihin taas Sigman 50 mm f/1.4:ää voisi hyvinkin käyttää.

Sakari Hannula

Nikon D40 kuvanlaatu

Edellinen juttuni herätti jälleen kysymyksiä, että onko jonkin kameran kuva parempi kuin toisen? Siis teknisessä mielessä. Erojahan on, mutta monessakin tilanteessa voi olla vaikea noita eroja nähdä, varsinkin, jos kuva on tulostettu paperille. Netissä taas kuvat ovat monesti niin pieniä, että eroja eri kameroiden välillä ei pysty näkemään.

Silloin, kun kuvan sisältö herättää tunteita katsojassa, niin tekniset seikat tuppaavat jäämään taka-alalle. Katsoja keskittyy kuvan sisältöön, eikä mieti terävyyttä, pikseleitä tai muita tekniikoita.

Jotkut kamerat voivat tuoda kuvaajalle mukavuutta työhönsä enemmän kuin toiset kamerat, mutta sanon tämän taas kerran: kaikilla kameroilla voi tehdä hyviä ja tunteita herättäviä kuvia.

Luin myynti-ilmoituksen eräällä forumilla. Ilmoituksessa oli kuvia liitteenä ja myyjä mainitsi, että osa kuvista oli kuvattu järkkärillä ja osa kännykällä, jonka huomaa selvästi. Minä katselin kuvia moneen kertaan ja kyllä minäkin eron kameralla ja puhelimella kuvattujen välillä huomasin. Ero kuvien teknisessä laadussa n. 500 pikseliä leveänä ei ollut minun mielestäni läheskään niin selvä kuin myyjän mielestä. Sanoisin jopa, että en olisi ajatellut koko asiaa, jos myyjä ei olisi siitä erikseen maininnut.

Joku valitteli Nikon D40 ergonomiaa, joka taas minun ei mielestäni ole ollenkaan kehno. Herkkyydelle, valkotasapainolle sun muille ei ole omia nappeja, mutta oikeastaan niitä ei edes tarvita. Valotuksen korjailu on hyvin käsillä, ja se onkin tärkeää.

Minä kuvaan Nikon D40:llä joko aukon esivalinnalla ( A ) tai pöljisautomaatilla ( P ). Herkkyys on automaatilla niin, että pisin suljinaika on 1/30 s., jonka jälkeen herkkyys alkaa nousta. Valkotasapaino on automaatilla, mutta koska kuvaan raakana, niin voin aina muuttaa automaatin kuvaustilanteessa tekemää valintaa jälkeenpäin.

Menut olen kutistanut minimiin, joten minun on helppo nopeasti löytää etsimäni kohta, kun valikoima rajoittuu vain muutamaan. Kortin alustus onkin oikeastaan ainoa valikon kohta, johon menen säännöllisesti.

Onko vanhassa vara parempi?

Tekeekö mieli järjestelmäkameraa, mutta jopa edullisimmat pakettitarjoukset tuntuvat liian tyyriiltä? Osta käytetty. Kameraharrastajat myyvät uuden veroisia kameroita pois, koska haluavat ostaa uudemman tilalle. Tämä on valokuvauksen harrastajalle hyvä tilaisuus.

Ostin juuri kaksi käytettyä Nikon D40 kamerarunkoa. Ostin ne käytettynä, koska uusia ei saa, mutta olisin ostanut uusiakin, jos olisin voinut. Nikon D40 on niin hyvä kamera, että minulla on niitä jo kolme. Toisesta käytetystä maksoin akkukahvan kera postikuluineen 154 euroa ja toisesta rungosta maksoin 133 euroa postikuluineen. Kalliimpi on laukaistu n. 5000 ja halvempi n. 3900 kertaa, joten kumpaakaan on tuskin sisäänajettu. Pakettina peruskittizoomin kanssa käytetty D40 vaihtaa omistajaa 200 euron tuntumassa. Ensimmäisen D40:n ostin uutena silloin, kun niitä vielä uutena sai.

Nikon D40 on digiajassa vanha malli, mutta siitä huolimatta se tekee kaikki perusasiat oikein. Valotus toimii luotettavasti ja niin tekee tarkennuskin. Automaatti tähtäilee kolmen tarkennuspisteen valikoimalla, mutta sehän riittää hyvin suurimpaan osaan kuvaustilanteista, jos kuvaaja osaa hommansa.

Nikon D40 on pieni ja kevyt, mutta sopii siitä huolimatta käteen tosi hyvin. Erinomainen kamera vaikkapa reissulle.

Pikseleitä on uusiin kameroihin verrattuna surkeat kuusi miljoonaa, mutta tuosta vähäisestä lukemasta on paljon enemmän hyötyä kuin haittaa. Neljän gigan muistikortille mahtuu yli 500 raakakuvaa ja toista tuhatta parhaan laadun jpgtä. Kuusi miljoonaa pikseliä suhteellisen isolla alueella eivät stressaa objektiiveja viimeisilleen, jonka ansioista oikeastaan kaikki lasit piirtävät vähintään tarpeeksi hyvin.

Suhteellisen isojen pikseleiden ansiosta kohina herkkyysalueen yläpäässä ei ole hairitsevää ja ISO 1600 on käyttökelpoinen milloin vain. Suurin herkkyys ISO 3200 on sekin käyttökelpoinen, mutta totuuden nimissä kohina alkaa näkyä hieman.

Kuusi megapikseliä riittävät erittäin hyvin ainakin A3 kokoiseen suurennokseen. Muistan hyvin kun tuo pikselimäärä oli keskikoon kameroita lukuunottamatta huippua parhaissa ammattikameroissa, kuten Nikon D1x. Kuvasin D1 äxällä lukuisat lehden kansikuvat ja monet aukeaman kokoiset lähtökuvat.

Omalla D40 kameralla kuvaamia otoksiani olen Epson 3880:lla tulostanut A3 ja jopa A2 kokoon ilman ongelmia.

Jos kuvaaminen edullisella ja hyvällä järjestelmäkameralla kiinnostaa, niin suosittelen käytettyä Nikon D40 runkoa, jonka lisäksi voi hankkia vaikkapa edullisen erinomaisen Nikkor 35 mm f/1.8 tai sitten 18 - 55 mm kittizomin. Minulla toisessa rungossa on tällä hetkellä Nikonin superzoomi 18 - 200 mm ja toisessa tuo mainittu 35 millinen. Kolmatta runkoa en ole nähnyt aikoihin, koska tyttäreni on ominut sen.

Ohessa muutama kuva Nikon D40 kameralla ja Nikkor AF-S 35 mm f/1.8 objektiivilla.