Kuvia Nikon D7000 kameralla

Tässä muutama kuva Nikon D7000 kameralla. Laitan myöhemmin joitakin kuvia myös täysikokoisina, mutta tässä kuitenkin jotakin.

Tein eilen yhden oikean kuvauksen asiakkaalleni Nikon D7000:lla ja laite pelasi hienosti. Töissä huomaan kyllä heti, jos jokin ominaisuus ei toimi niin kuin haluan. Tarkennus, kuvien katselu ja kaikki toimi jouheasti, eikä minun tarvinnut miettiä kameraa sen kummemmin, vaan saatoin keskittyä työntekoon.

18 - 105 mm, f/5.6, 1/200 s. ja ISO 400

18 - 105 mm, f/8, 1/250 s. ja ISO 400

18 - 105 mm, f/8, 1/50 s. ja ISO 100

18 - 105 mm, f/4, 1/20 s. ja ISO 800

18 - 105 mm, f/5, 1/20 s. ja ISO 800

Nikon D7000 ja Nikon D90 vierekkäin

Osittain sattumalta tapasin tänään ystäväni, jolla on Nikon D90. Kuvasin siinä muutaman vertailukuvan uudesta Nikon D7000 ja Nikon D90 kamerasta vierekkäin. Pahoittelen kuvien teknistä toteutusta, mutta tämä sattui olemaan ainoa paikka, jossa oli edes siedettävän riittävästi valoa.

Kuvasin Pentax K-r kameralla, joka ei ole ollenkaan hassumpi kuvausverme sekään. Kuten kuvista näkyy, niin D7000 on ulkonaisesti hyvin samanlainen kuin D90. Muutama nappi on tullut lisää tai vaihtanut paikkaa. Koko on käytännössä sama.

Synttäriarvonnan voittajat on arvottu!

Sun-Sniper Pro Steel & Bear kamerahihnan voitti Petri Juola.

Samsung ST550 kameran voitti Petri Nyyssölä.

Sony DSC-TX5 kameran voitti Mikko Honkanen.

Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea vielä kerran voittajille!

Kiitän kaikkia osallistuneita, ja pysykää Sulantoblogissa, sillä hyvää valokuvaus- ja kamerasisältöä riittää.

Edelliseen teksti

Tuon kuvan kanssa piti olla tekstiä. Mobiilibloggaus ei olekaan niin helppoa.
Piti sanoa, jotta iso kiitos kaikille arvontaan osallistuneille.

Päivitys: Olin aamulla matkalla kuvaamaan ja pysähdyin Riihimäen ABC-asemalla, jonka pihasta näppäsin tuokiokuvan iPhonella. Yritin sitten lähettää kuvaa ja pientä teksin pätkää puhelimesta, mutta vain kuva tuli perille. No, nyt olen takaisin toimistolla ja bloggaaminenkin sujuu.

Synttäriarvonta on ohi

Synttäriarvonta auki vielä, osallistu!

Viime hetket osallistua synttäriarvontaan, jossa voi voittaa vaikka kameran.

Pistetään pieni jatkoaika arvontaan, eli huomiseen aamuun 30.10.2010 klo 7.00 asti voi osallistua.

Nikon D7000, lyhyt esittely ja ensikommentit videona

Nyt kokeillaan tässä blogissa ihan uutta, nimittäin videobloggausta. Tuossa lyhyet selostukset Nikon D7000 kamerasta. Jos tämä osoittautuu suosituksi, niin jatkan näitä. Kommentoi mitä mieltä olet tällaisesta.

Nikon D7000 esittely from sulantoblog on Vimeo.

Pentax K-r herkkyyttä

Tässä asetelma, jonka eilen kuvasin Nikoneilla, mutta nyt Pentax K-r + 18 - 55 mm yhdistelmällä kuvattuna vertailun vuoksi.

Kuvasin raakana DNG-kuvia, koska Pentaxilla ollaan sen verran järkeviä, että annetaan käyttäjälle mahdollisuus valita yleisen standardin mukainen kuvatiedostomuoto, jonka saa auki yleisen standardin mukaisilla ohjelmilla odottamatta muutamaa viikkoa sopivan ohjelmistopäivityksen saapumista. Avasin kuvat LR 3.2 ohjelmalla sen oletusasetuksilla. En tehnyt mitään muutoksia kuviin.

Täysikokoiset rajaukset kuvan keskeltä ovat ISO 6400, ISO 3200, ISO 1600 ja ISO 800. Valotus ja olosuhteet olivat samat kuin Nikoneilla, eli valotus aukolla f/5.6, 1/6 s. herkkyydellä ISO 6400. Muilla herkkyyksillä vastaavasti pidempi valotusaika.

Nikon D7000 vastaan D700 herkkyysvertailu

Minulla siis on Nikon D7000 kokeiltavana, ja aloitan esittelemällä pienen vertailun Nikonin uuden 16 megapikselisen herkkupalan kuvanlaadusta isoilla ISOilla. Vertailukohtana käytin Nikon D700 kameraa, joka on tunnettu erinomaisesta kuvanlaadustaan korkeillakin herkkyyksillä.

Kuvasin molemmilla kameroilla yllä olevan asetelman, joka oli melkoisen hämärässä, sillä ISO 6400 herkkyydellä valotusaika oli 1/6 s. aukolla f/5.6. Kuvasta aukeaa keskeltä rajattu osa täydessä koossa seuraavasti: Nikon D7000, ISO6400, ISO3200, ISO1600 ja ISO800. Nikon D700, ISO6400, ISO3200, ISO1600 ja ISO800.

Kuvien rajaus on hieman erilainen kameroiden välillä, koska kuvasin eri polttoväleillä, mutta älä anna sen häiritä. Kuvasin raakana ja avasin kuvat Lightroom 3.3 ohjelmalla sen oletusarvoilla. En tehnyt mitään käsittelyä kuville, ainoastaan tallentin jpg-muotoon. Kuvissa on EXIFfit mukana.

Jokainen muodostakoon mielipiteensä ihan itse, mutta minusta tuo näyttää aika hyvältä tämän perusteella. Käytännön kuvaaminen toki varmistaa asian, mutta tässä jotakin tähysteltävää illan ratoksi.

Tämä on mielenkiintoista, pissataanko meidän silmille?

Pentax K-r + 18 - 55 mm, f/3.5, 1/40 s., ISO 400 ja 18 mm.

Tänään tulee vielä uusi postaus tänne Sulantoblogiin, mutta sitä odotellessa kannattaa lukea englanninkielellä mielenkiintoinen juttu Luminous Landscape saitilta. Tekevätkö kamerat paljonkin asioita kuvaajan tietämättä?

En tiedä onko tuo oikeasti vakavaa, mutta mielenkiintoista ainakin.

Äläkä unohda osallistua synttäriarvontaan, joka on avoinna vielä reilun vuorokauden.

Radio-orjat ovat historiaa

Tänään, ensimmäisen kerran niin pitkän aikaan kuin muistan, jätin uskolliset Multiblitz radio-orjani kotiin, kun lähdin kuvauskeikalle. En ole radioita käyttänyt aikoihin, mutta olen pitänyt ne kameralaukussa mukana kaiken varalta. Radiot eivät vie paljon tilaa tai lisää laukun painoa, mutta turhan tavaran kantaminen on silti...turhaa.

Olen nyt, kuukausia kestäneen käyttötestin jälkeen varma siitä, että Nikonin langaton salama on luotettava niin ulkona kuin sisälläkin. Käytän radioita varmasti vielä jonakin päivänä, kun käytän valaisuun studiosalamoita, enkä aio Multiblitzeistä luopua, mutta en kuljeta niitä mukanani varmuuden vuoksi.

Salamavalot ovat niin ikään vaihtuneet, enkä kovin paljon enää käytä Elinchrom studiosalamoitakaan. Lähes kaikki kuvaukseni teen miljöössä, ulkona tai sisällä, joten verkkovirran käyttäminen aina on hankalaa tai mahdotonta. Kuten kuvasta näkyy, niin koko kolme Nikonin SB-900 salamaa vie vähemmän tilaa kuin kolme Elinchromea. Painosta puhumattakaan.

Nyt kamerat ja valot sekä valojen lisävarusteet mahtuvat yhteen pieneen reppuun. Ennen valot kulkivat isossa laukussa ja kamerat repussa. Jalustat pitää edelleenkin kuljettaa omassa pussissaan sateenvarjojen kera.

Päivän kuva

Pentax K-r + 18 - 55 mm, 55 mm, f/5.6, 1/50 s. ja ISO 200

Käy osallistumassa Sulantoblogin synttäriarvontaan!

Kommentteja pois vahingossa

Minulle sattui äsken vahinko ja poistin jo julkaistuja kommentteja. Pahoittelen tapahtunutta ja varon, että se ei toistu.

Salaman käsisäätö, ohje aloittelijalle

Salaman irroittaminen kamerasta antaa valaisuun lukemattomasti uusia mahdollisuuksia verrattuna kamerassa kiinni olevaan salamaan. Siinä samalla tulee tietenkin lisää valinnan paikkoja, kun vaihtoehdot lisääntyvät.

Mihin sijoitan valon, laitanko sateenvarjon, miten salaman teho säädetään jne.?

Silloin kuin kuvaaja päättää sijoittaa salaman jalustalle, niin kuvaus on jo lähtökohdiltaan edes jotenkin suunniteltu. Kohde on tietyssä paikassa, valo tietyssä ja niin edespäin. Tällaisessa tapauksessa salaman valotehon käsisäätö puolustaa paikkaansa, sillä vaikka automaattivalotus toimii keskimäärin luotettavasti kaikissa kameroissa, niin tulos on siltikin kameran arpoma, eikä välttämättä vastaa kuvaajan näkemystä asiasta. Automaatti saattaa kaiken lisäksi valottaa hieman eri lailla peräkkäisiä ruutuja.

Salaman käsisäätö on kuulemani perusteella yksi vaikea asia salamakuvaajan tiellä aloittelijasta mestariksi. Käsisäätö kannattaa opetella, koska vasta sen hallittuaan voi valaisemalla tehdä juuri sellaisia kuvia kuin itse haluaa.

Himmeninaukko ensin kohdalleen

Tässä perustoimintaohje aloittelijalle. Tämä ohje koskee miljöössä kuvaamista, koska useimmat kuvat tehdään miljöössä, esim. kotona tai kotipihalla. Tätä ohjetta voi tietenkin soveltaa loputtomiin, mutta jostain on alettava. Tämä ohje toimii kaikkien salamoiden ja kaikkien digijärkkäreiden kanssa.

Laita salama jalustalle haluamaasi kohtaan valaisemaan kohdetta, kytke salama päälle ja aseta se käsisäädölle. Valitse tehoksi jotain säätöasteikon puolivälin tienoilta, esim. 1/16. 

Laita kamera käsisäädölle ja päätä millä aukolla haluat kuvata. Yleensä kannattaa valita suurehko aukko, varsinkin sisätiloissa, jotta mahdollinen vallitseva valo saadaan tarvittaessa hyödynnettyä. Alla olevassa esimerkissä valitsin aukon f/2.8. Valitse suljinajaksi käsivarakuvaukseen sopiva valotusaika, esim. 1/60, mutta kuitenkin sellainen aika, että valotus ilman salamaa on alivalotuksen puolella.

Säädä salaman teho sopivaksi valitulle kuvausaukolle. Ota testikuva ja tarkastele kuvaa kameran näytöltä. Jos kuva on aivan liian vaalea, niin pienennä salaman tehoa reilusti, eli ainakin kaksi aukkoväliä. Jos lähtökohta oli 1/16, niin siitä kaksi aukkoväliä pienempi tehoasetus on 1/64 teho. Jos kuva taas aivan liian tumma, niin säädä salamaan lisää tehoa. Kaksi aukkoa 1/16 tehoon lisää olisi 1/4 teho.

Älä muuta mitään asetuksia kamerassa äläkä siirrä salamaa, vaan säädä salaman tehoa suuremmaksi tai pienemmäksi niin kauan, että kuvauskohde on oikein valottunut. Kun testikuva on melkein oikein valottunut, niin säädä salaman tehoa 1/3 aukkoväli kerrallaan joko suuremmaksi tai pienemmäksi sen mukaan onko testikuva liian vaalea vai liian tumma. Useimmissa pikkusalamoissa 1/3 aukon väli on yksi pykälä tai pienin mahdollinen säätöväli.

Valotusaika säätää vallitsevan valon

Jos kuvaat sisätiloissa ja haluat vallitsevaa valoa mukaan kuvaan, niin valotusaikaa säätämällä voit vaikuttaa tähän. Nyrkkisääntö on, että valitulla valotusajalla säädetään vallitsevaa valoa ja salaman teho säädetään valitun himmenninaukon mukaan. Kokeile valotusajan säätämistä vasta sitten, kun olet ensin säätänyt salamavalotuksen oikein kohdalleen. Valotusajan pidentäminen ottaa mukaan enemmän vallitsevaa valoa ja valotusajan lyhentäminen tekee tietenkin päin vastoin.

Alla olevat esimerkit kuvasin aivan äsken. Käytin mallina tyttäreni koiraa, joka on meillä hoidossa pari päivää, koska se antaa aina kuvausluvan. Valitsin siis kuvausaukoksi f/2.8, jolle sopivaksi salaman tehoksi osoittautui parin kokeilun jälkeen 1/64. Yläkuvassa käytin 1/200 s. valotusaikaa ja alakuvassa valotusaika oli 1/20 s. Kohde, eli koira, on samalla tavalla valottunut molemmissa kuvissa, mutta tausta on yläkuvassa tummempi kuin alakuvassa.

Alakuvassa ikkunasta tuleva valo haijastuu pöydän pinnasta ja ikkunakin on ylivalottunut miltei täysin sävyttömäksi. Kumpi on parempi? Se lienee makuasia, mutta alakuva näyttää vähemmän valaistulta.

Lisäsin vielä kaavion valaisusta, jos se selventää tätä tilannetta.

Kuva samasta tilanteesta ilman salamaa olisi tietenkin kuulunut mukaan, mutta kun meikäläinen on niin hajamielinen, että rutiinilla lauoin menemään ja muistin asian vasta, kun kohde ja vallitseva valo olivat jo ihan muualla.

Koko homma kuulostaa aluksi ihan hirveältä säätämiseltä, mutta ei se sitä oikeasti ole. Muutaman harjoittelukuvan jälkeen tulee tuntumaa siitä mille teholle salama kannattaa asettaa valitulla kuvausaukolla ja ennen pitkää koko säätäminen on miltei automaattinen toimenpide, eikä salaman automaattivalostusta enää kaipaakaan.

Kameran herkkyysasetus vaikuttaa lopputulokseen myös, mutta sekavuuden tunnetta vähentääkseni palaan siihen myöhemmin. Esimerkikkuvissa käytin herkkyyttä ISO 400, mutta harjoittelussa käy muukin asetus. Kannattaa kuitenkin pysyä melko matalissa herkkyyksissä. 

Kuvasin esimerkkikuvat Olympus E-5 kameralla, 12 - 60 mm f/2.8 - 4 objektiivilla ja Olympus FL-50R salamalla, jonka heijastin 76 cm sateenvarjosta. Väläytin salamat Olympuksen langattomalla järjestelmällä.

Muista osallistua synttäriarvontaan!

Osallistu Sulantoblogin toiseen synttäriarvontaan, jossa on todella erinomaisen hienot palkinnot.

Vesa kuvasi Veskua

Kolleegani Jyrki Vesa kuvasi Vesa-Matti Loiria Iltalehteen. Alla Jyrki kertoo lyhyesti tämän tapaisista kuvauksista ja tämän kuvauksen valaisusta.

1/100 s., f/3.2 ja ISO 640

Lehdillä on usein määrätyt juttutyypit, jolloin kuvien formaatti on etukäteen määrätty. Kuvien päälle saatetaan laittaa teksti, ja kuvaajalta  odotetaan kuvaa, jossa on epäterävä ja samansävyinen tausta.

1/160 s., f/2.8 ja ISO 640

Arkistoa varten tai lisäkuviksi halutaan erityyppisiä kuvia. Kuvaukseen varattu aika on usein muutamasta minuutista varttiin. Kuitenkin pitäisi saada kuvattua pystyä ja vaakaa sekä yleiskuvaa ja lähistä. 

Veskun sisäkuvissa on viisi minuuttia eroa. Sama paikka, mutta kuvattu eri kulmista. Lisäksi kuvasin ulko-ovella sisään mennessä sarjan lähikuvia vallitsevalla valolla.

Valaisu tehty yhdellä Nikon SB-800 salamalla ja heijastavalla varjolla. Kamerassa masterina eli ohjaavana salamana oli SB-900. Vallitsevan valon, eli ikkunaverhojen ja seinävalaisimien tummuuden säädin suljinajalla ja salaman tehon valitun aukon mukaan. Kaikki manuaalisesti.

Ammattirunkojen etuna on hieno kuvanlaatu isoillakin herkkyyksillä. Tonnin herkkyys ei näy kuvassa mitenkään huonontavasti, mutta se antaa hyvin pelivaraa vallitsevan valon hallintaan. Suljinajat saa pidettyä niin lyhyinä, ettei tule liike-epäterävyyttä pitkälläkään putkella. Pitää muistaa, että salamasta huolimatta voi tulla tärähtäneitä kuvia, jos vallitsevan valon ja salaman teho lähellä toisiaan ja kuvataan käsivaralta pitkällä suljinajalla.
Jyrki Vesa


Jyrki ei erikseen mainitse, mutta näyttäisi siltä, että alakuvassa kamerassa kiinni ollut salama on osallistunut valaisuun täytevalona.
Kuulen myös jo kysymyksen, että miksi päävalona on ollut SB-800 ja ohjaavana salamana SB-900? Eikö SB-900 ole parempi ja tehokkaampi kuin SB-800?
Vastaan Jyrkin puolesta ja luulen, että olen oikeilla jäljillä. Jyrkillä on kassillinen SB-800 salamoita, joten päävalona on mitä luultavimmin ollut siksi juuri SB-800. Ohjaavana salamana taas on järkevää käyttää ysisatasta, koska sen käyttöliittymä on ylivertainen mihin tahansa pikkusalamaan verrattuna.
Matti

Osallistu Sulantoblogin toiseen synttäriarvontaan!!!

Sulantoblog täyttää tässä kuussa kaksi vuotta ja synttäreiden kunniaksi järjestän jo perinteeksi muodostuneen synttäriarvonnan. Tai tarkemmin, kaksi vuotta ikää ja siksi kaksi arvontaa tänä vuonna.

Ensimmäinen arvonta tuli ja meni, mutta arpaonni voi vielä suosia kolmea onnekasta, sillä nyt voit osallistua Sulantoblogin toiseen synttäriarvontaan, jossa on kolme upeaa palkintoa.

Aivan kuten ensimmäisessäkin arvonnassa, niin tässäkin sinun pitää vastata muutamaan yksinkertaiseen kysymykseen ja olet mukana arvonnassa. Tässä arvonnassa arvotaan kolme voittajaa, koska palkintojakin on kolme.

Tällä kertaa voit voittaa joko Samsung ST550 kameran, Sony DCS-TX5 kameran tai Sun-Sniper Pro Steel & Bear kamerahihnan. Siis kaksi laadukasta kompaktikameraa on jaossa ja yksi erittäin korkeatasoinen hihna arvokkaalle järjestelmäkameralle.

Kun osallistut, niin sinun pitää kertoa nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Hävitän tiedot arvonnan jälkeen, en kerää nimirekisteriä, en lähettele roskapostia tai tee muutakaan asiatonta nimillä tai osoitteilla.

Osallistua voit 29.10.2010 keskiyöhön asti, mutta kannattaa osallistua nyt, niin ei unohdu. Osallistu heti täällä.

Sulantoblogin synttäriarvonta on arvottu!

Olympus Tough-6020 kameran voitti Sanna Mikkola. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Onneksi olkoon, Sanna!

Kiitos kaikille osallistuneille.

Sulantoblogin synttärit eivät pääty vielä, sillä tänään aloitetaan uusi arvonta. Sulantoblog täyttää kaksi vuotta, joten järjestän kaksi arvontaa. Ensimmäisessä arvonnassa oli yksi erittäin hieno palkino, mutta toisessa arvonnassa on peräti kolme erittäin hienoa palkintoa. Ne kaikki, jotka osallistuivat ensimmäiseen arvontaan voivat osallistua myös toiseen arvontaan.

Toinen arvonta aukeaa tänään kello 18.00.

Pikkusalamat ovat parhaat

Sattuipa eilen erään yrityksen tiloissa Vantaalla, että kesken kaiken tuli sähkökatko. Olin juuri alottanut kuvaamisen muutamaa minuuttia ennen kuin pimeni. Ennen vanhaan olisin valaissut kuvattavan kohteen verkkovirrasta energiansa saavilla salamalaitteilla, joka tässä tapauksessa olisi tietenkin johtanut kuvauksen keskeytymiseen.

Nyt ei ole ennen vanhaan, ja käytinkin akulla toimivia salamoita, tässä tapauksessa kahta Nikon SB-900 salamaa, mutta olisin voinut käyttää yhtä hyvin esim. Canon, Olympus tai jotain muun merkkisiä välkkyjä. Saatoin siis jatkaa kuvaamista, vaikka valtakunnan verkko olikin paikallisesti pois pelistä.

Olin ajatellut käyttäväni valaistuksessa osittain hyödyksi tilassa vallistevaa valoa, mutta koska sitä ei enää ollut, niin tein pienen hienosäädön valaistukseen ja kuvasin homman loppuun. Sähköt olivat poikki varmaan puoli tuntia, jossa ajassa ehdin tehdä yhdestä henkilöstä riittävän monta erilaista kuvaa. Juuri, kun olin lähdössä, niin sähköt palasivat.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun sähkökatko on sattunut kohdalleni kuvauksessa, mutta onneksi se sattui nyt, jos sen piti kohdalleni sattua. Verkkovirrasta riippumattomat valot ovat hyvä asia olipa kuvauspaikka ulkona tai sisällä. Kun ei ole johtoja, niin valojen siirtely on vaivatonta ja valaisu käy missä vaan.

Esimerkkikuvaa ei eilisestä kuvauksesta ole, koska asiakkaani ei halua kuvia näytille ennen kuin on itse julkaissut ne.

Osallistu synttäriarvontaan, vielä muutama tunti aikaa!

Sulantoblog täyttää tässä kuussa kaksi vuotta ja perinteinen synttäriarvonta on päällä vielä muutaman tunnin. Osallistu ihmeessä! Palkintona on kamera yhdelle onnekkaalle.

Nikkor 24 - 120 mm f/4 ED VR

Nikonin uusin peruszoomi täyden kennon kameralle on parannus edelliseen saman polttovälin malliin. Parannusta on jo kiinteä valovoima sellaisenaan, mutta uutuus on myös optisesti varsin kelvollinen. Alla lyhyesti kokemukseni, jotka perustuvat kuvaamiseen, eivät laboratoriotesteihin.

Rakenne

Hieman Nikonin ammattilasien alapuolella, mutta erittäin hyvän tuntuinen. Sekä zoomaus että tarkennusrenkaat kääntyvät pehmeästi. Klappia ei ole rakenteissa, ei ainakaan uutena. Kokonaisuus muistuttaa toista Nikonin uutuutta, 28 - 300 mm f/3.5 - 5.6. Vastavalosuoja kuuluu Nikonin tapaan mukaan hintaan.

Optiikka

Kiinteä valovoima f/4 koko polttovälialueella on hyvä asia. Salamakuvaaja erityisesti arvostaa tätä, koska polttovälin muutos ei aiheuta valotuksen muutoksia täydellä aukolla. Piirto ja kontrasti ovat nekin hyvällä mallilla. Himmentäminen f/8 - f/11 tienoille irroittaa parhaat yksityiskohdat kuvauskohteesta, mutta käytännössä kaikki aukot ovat hyvin käyttökelpoisia.

Vääristymät ovat zoomille odotetun kaltaiset; laajiksella näkyvää tynnyriä ja telellä näkyvää tyynyä. Molemmat voi korjata nykyaikaisilla ohjelmilla, mutta ovathan ne joissakin kuvauskohteissa haitaksi. Zoomeissa on tullut jo tavaksi hyväksyä melko runsaatkin vääristymät.

Jos pitää valita pahojen kromaattisten aberraatioiden, kuvan terävyyden tai vääristymien välillä, niin otan viimeksi mainitut mieluiten, koska ne näkyvät vain joissakin kohteissa ja ovat ehkä helpoiten korjattavissa jälkikäteen.

Vinjetointi on melko voimakasta laajakulmalla, ja se voi häiritä joitakin kuvaajia. Minua vinjetointi ei haittaa. Kromaattiset aberraatiot näkyvät selvästi kuvan laidoilla, etenkin 24 mm asennossa, mutta nekin on melko vaivaton poistaa esim. Lightroomin säätimillä. Ennen pitkää Lightroomiin tulee varmaan valmis profiili tällekin objektiiville.

Vastavalo ei tätä zoomnikkoria sumenna. En saanut aikaan kuin aivan pieniä vastavalon heijastuksia kuviiin, joten se asia on hoidossa.

Käytössä

Tarkennus on äänetön, nopea ja tarkka. Kuvanvakaaja toimii niin kuin pitää ja sain erittäin käyttökelpoisia kuvia 120 mm polttovälillä ja valotusajalla 1/4 sekuntia.

Objektiivi on tasapainoinen esim. Nikon D700 rungon kanssa yhdessä ja sopisi hyvin vaikka täyden kennon kuvaajan reissulasiksi hyvin. Kuvasin pari työkeikkaa 24 - 120 millisellä ja kaipasin yllättävän vähän parempaa valovoimaa, vaikka kuvaankin erittäin usein aukolla f/2.8.

Minkä valitsen?

Jos minun pitäisi valita yksi zoomi kaikkeen kuvaukseen, niin valinta ei olisi helppo. Niin 24 - 120 mm f/4 kuin 28 - 300 mm f/3.5 - 5.6 ovat molemmat kiinnostavia.

Jos ajattelen työkäyttöä, niin otan mieluummin 4 milliä enemmän laajakulmaa ja kiinteän valovoiman kuin 180 mm teleä ja vaihtuvan valovoiman.

Kaiken kattavana yleiszoomina vapaa-ajalla 28 - 300 millinen on kyllä lyömätön, eikä esim. 24 - 70 mm f/2.8 kilpaile kätevyydessä näiden kahden kanssa mitenkään.

Molemmat, siis 24 - 120 mm ja 28 - 300 mm, ovat samoilla polttoväleillä kutakuinkin yhtä päteviä optisesti. 28 - 300 millinen on ehkä aavistuksen terävämpi, mutta 24 - 120 millinen hallitsee vastavalon paremmin.

En osaa päättää, eikä onneksi tarvitsekaan aivan pian. Ei käy kateeksi niitä, jotka valintaa yleiszoomista tekevät. Kaikki uusimmat Nikkorit ovat hyviä vaihtoehtoja.

Nikkor 24 - 120 mm f/4 maksaa noin 1150 euroa.

Muista osallistua synttäriarvontaan!

Sulantoblogin synttäriarvontaan voi osallistua vielä reilun vuorokauden ajan. Jos et ole vielä osallistunut, niin tee se heti. Voit voittaa upean palkinnon.

Saab 95, salamalla ja ilman

Tänään ilmestyneessä Tuulilasi-lehdessä on Saab 95 koeajo, johon tein kuvat n. kuukausi sitten. Yllä olevasta kuvasta on pienellä rajauksella tehty jutun avauskuva, ja sehän toimii ihan kohtalaisesti.

Teimme Saken kanssa avauskuvia hienossa alkuillan valossa, mutta kun seuraavana päivänä kuvasin sisäkuvia ja yksityiskohtia, niin tein hommia tihkusateessa. Sellaisessa kaiken kastelevassa, todella ärsyttävässä tihkusateessa.

Kuvat auton sisustasta valaisin salamalla, koska näin sain valaistuksen tihkusateessa edes lähelle sitä mitä halusin. En voinut kuvata kovin kaukaa, auton ulkopuolelta, koska vesipisarat olisivat pilanneet kuvat.

Miksi en kuvannut jossain sisällä? No, kun aloin kuvata, niin ei satanut. Sade alkoi juuri sen jälkeen, kun olin saanut työkalut levälleen. Sitten ajattelin, että eihän tässä kovin paljon sada ja eihän tässä enää niin paljon ole kuvattavaa jne.

Tihkusateessa ei huvittanut seisoskella yhtään turhan paljon, joten työskentelin niin nopeasti kuin osasin. Sisäkuvista otin tähän esimerkiksi ohjaamon, jota yritin ensin valaista yhdellä salamalla, joka oli suunnattu matkustajan ikkunasta sisään viistosti kojelautaa kohti. Ajatuksenani oli salamalla vain tuoda kojelaudan muodot esiin ja antaa vallitsevan valon hoitaa loput. Kuvasin aukolla f/5, ajalla 1/25 s. ja herkkyydellä ISO 800. Lopputulos on alla. Varjot ovat aivan liian tummia ja varsinkin mittariston tienoo tukossa. Ei hyvä, jotain piti tehdä.

Ensin ajattelin, että heijastan auton sisäkaton kautta toisen valon avaamaan varjoja, mutta koska minulla oli jo toinenkin valo valmiina jalustalla auton ulkopuolella, niin päätin kokeilla toisella tavalla. Ensimmäisen valon jätin paikalleen, mutta laitoin toisen valon valaisemaan avoimesta ovesta sisään n. metrin korkeudelta. Tämä toimikin yllättävän hyvin ja kuva oli siinä. Lopputulos, joka on alla, voisi olla hienostellumpikin valaisun suhteen, mutta ei se huonokaan ole ja pelaa lehdessä mainioisti. Jos ei olisi tihuttanut, niin olisin saattanut hieroa valaistusta vielä hieman.

Alla vielä upea kaavio valaisusta. En valitettavasti muista salamoiden tehoja, mutta vasen salama lienee ollut minimitehoilla ja oikea n. 1/40 teholla. Valotus oli molemmissa kuvissa sama f/5, 1/25 s. ja ISO 800. Salamat väläyttelin tuttuun tapaan Nikonin omalla langattomalla järjestelmällä, joka pelasi jälleen hienosti.

Valaisu ei aina kannata, mutta valo kannattaa nähdä

Otin viime viikolla eräästä henkilöstä muutamia miljööpotretteja. Ensin kuvasin isoa ikkunaa vasten, ja siinä halusin käyttää salamaa, koska niin oli vaivatonta tasapainottaa valaistus sisällä olevan kohteen ja ulkona vaikuttavan auringonvalon kesken.

Sitten halusin vielä pari kasvokuvaa, vähän niin kuin varmuuden vuoksi. Valaisin kasvokuvat samalla salamalla kuin aikaisemmat kuvatkin. Nikon SB-900 pienen varjon kautta heijastettuna. Ensimmäisessä kuvassa salama ei kuitenkaan välähtänyt, koska olin unohtanut nostaa kameran pikkusalaman, joka ohjasi jalustalla olevaa päävaloa. Nostin salaman, kuvasin muutaman ruudun salamalla onnistuneesti, pakkasin tavarani ja poistuin paikalta.

Toimistolla sitten ryhdyin valitsemaan parhaita ilmeitä ja huomioni kiinnittyi ensimmäiseen kasvokuvaan, jossa salama ei välähtänyt. Kuva oli alivalottunut, mutta valo näytti hyvältä. Vaalensin kuvaa, ja toden totta, valohan toimii.

Kasvoilla valo toimii paremmin kuin tekemäni keinovalaistus salamalla. Olisin toki voinut valaistakin eri tavalla, mutta halusin neutraalin kasvokuvan ilman liikaa dramatiikkaa. Älkää nyt kiinnittäkö huomiota liikaa taustaan. Näissä kahdessa kuvassa sommittelu ei ole lopullinen, mutta valitsin ne tähän, koska molemmissa kuvakulma on sama.

Kuvaustilanteessa en edes katsonut kunnolla vallitsevaa valoa, koska olin jo päättänyt tehdä kuvan salamalla. Valaisemani kuva toimii muiden samassa tilanteessa kuvaamieni kanssa hyvin yhteen, mutta vallitseva valo on kyllä kauniimpi.

Tämä olkoon esimerkkinä, että vallitseva valo voi usein toimia hienosti. Salamat ja niillä valaisu on tosi suosittua, mutta kannattaa aina tarkastella myös vallitsevaa valoa. On aivan sama onko valo tehty vai onko kuvaaja osannut käyttää valmista valaistusta, jos lopputulos toimii.

Lopuksi vielä muikkari Sulantoblogin synttäriarvonnasta, johon kannattaa ehdottomasti osallistua.

Päivän kuva

Kuvasin tämän tänään aamulla Sony Alpha 900 kameralla ja Sonyn uudella 24 mm f/2 ZA SSM objektiivilla.

Minulla on joitakin uutuuksia kokeilussa ja muutamia lisää odotettavissa, mutta tiedän kyllä, että viime aikoina Sulantoblogissa on ollut yliannos laiteitta. Tämä yliannos johtuuu Photokinasta ja sen vuoksi esitellyistä lukuisista uutuuksista.

Muutakin valokuvausasiaa on tulossa, eikä tarkoitus ole tehdä pelkkiä laitekokeiluita.

Päivän kuva

Tällainen tänään. Valoa ja varjoa. Siitähän valokuvauksessa on kyse.

Osallistuminen Sulantoblogin synttäriarvontaan on ollut aktiivista, ja todella moni on vaivautunut kirjoittamaan toiveitaan sille varattuun kenttään. Hienoa!

En ole vielä tilastoinut vastauksia, mutta yhteen asiaan voin sanoa jotain. Jonkin verran toivotaan tiheämpiä päivityksiä blogiin. Minä ymmärrän toiveen, mutta päivitystahti pysynee samankaltaisena kuin tähänkin asti. Pyrin päivittämään blogia useasti viikossa, mutta koska bloggaaminen on minulle harrastus, niin paljon tiheämpään tahtiin en kykene. En ainakaan toistaiseksi.

Synttäriarvonta on vielä päällä, joten jos et ole vielä osallistunut, niin tee se heti.

Osallistu synttäriarvontaan

Sulantoblog täyttää kaksi vuotta. Näinkin pitkä elämä on teidän, lukijoideni, ansiota. Kun on lukijoita, niin on myös motivaatiota tehdä sisältöä. Kiitos!

Sulantoblogin synttäreiden kunniaksi järjestän jo perinteeksi muodostuneen synttäriarvonnan. Tänä vuonna, kun blogi täyttää kaksi vuotta, niin järjestän peräti kaksi arvontaa. Molemmissa arvonnoissa on todella hyvät palkinnot, joten kannattaa osallistua.

Ensimmäiseen arvontaan voit osallistua tänään ja osallistumisaikaa on ensi torstaihin 21.10.2010 keskiyöhön asti. Seuraavaan arvontaan voi osallistua heti perään, eli perjantaina 22.10.2010, jolloin myös tämän ensimmäisen arvonnan voittaja julkistetaan.

Ensimmäisessä arvonnassa on yksi palkinto, mutta sitäkin hienompi, nimittäin Olympus µ TOUGH-6020 kompaktikamera. Tämä iskunkestävä pokkari sopii rankempaankin käyttöön. Olympuksella on neljä värivaihtoehtoa, joista voittaja saa valita mieleisensä. Olympuksen voittaja valitaan arvontaan osallistuneiden joukosta sidotuin silmin ja sattumanvaraisesti.

Osallistuminen edellyttää pieneen kyselyyn vastaamista. Vastaamiseen menee aikaa alle pari minuuttia. Kyselylomakkeessa kysytään nimi ja sähköpostiosoite, mutta hävitän tiedot heti arvonnan jälkeen. En kerää rekisteriä, lähettele roskapostia tai tee muutakaan asiatonta nimillä tai osoitteilla.

Osallistu heti täällä.

Jpg-kuvaaminen on vaikeaa

Olen raakakuvaaja, ehdottomasti, mutta uusilla kameroilla on miltei aina suorastaan pakko kuvata jpg-kuvia, koska raakakuvat eivät aukea kolmannen osapuolen ohjelmilla.

Verkossa on monellakin sivustolla selitelty kuinka hyviä jpg-kuvat ovat ja kuinka ne nopeuttavat ja helpottavat kuvaamista sekä työnkulkua. Joidenkin kameroiden jpg-kuvat ovatkin todella hyviä, lähes hyvin kehitetyn raakakuvan veroisia, ja painettuna tai tulostettuna eroa raakakuvaan ei todennäköisesti erota.

Mikäs sen hienompaa kuin upeaa jälkeä suoraan kamerasta, eikä mitään jälkikäsittelyä. Aikaa jää tietokoneen edessä istumisen sijasta enemmän vaikka kuvaamiselle.

Mutta, kun niiden jpg-kuvien kuvaaminen on niin vaikeaa ja hankalaa. Jokainen kuvan "ulkoasuun" liittyvä asia on päätettävä kuvaustilanteessa. Tuosta haluan mustavalkoisen kuvan, siis kamera mustavalkomoodiin. Tuosta haluankin värikylläisen ruskakuvan, siis kamera vivid landscape moodiin. Tuolla sisällä haluan yhden kuvan, siis valkotasapaino keinovalolle ja neutraali moodi päälle. Jne...

Ihan älytön asetusten vaihtaminen kaiken aikaa, ja kuitenkin sen sisäkuvan jälkeen ainakin viisi ensimmäistä kuvaa ulkona ovat sinisiä, koska valkotasapaino unohtui väärään asentoon. Miten sitä edes kuvaustilanteessa voi tietää tarkalleen mitä haluaa?

Voihan sitä kuvailla automaattiasetuksilla, mutta silloinkin lopputulos on kameran arpoma, eikä välttämättä kuvaajan haluama.

Kyllä jpg-kuvaakin voi säätää jälkeenpäin, mutta kun on kerran raakakuvia säädellyt, niin jpg-kuva on sen jälkeen todella ankea. Esim. väärin valittu valkotasapaino saattaa olla mahdoton korjattava. Sitä paitsi, jos säätää kuitenkin, niin voi saman tien kuvata raakana.

Joissakin tilanteissa kiire ohittaa kuvalliset arvot ja silloin jpg-kuva voi olla hyvä ratkaisu.

Ei siis ole oikotietä onneen. Raakakuvan voi prosessoida kuvauksen jälkeen, mutta jpg pitää prosessoida ennen kuvausta. Tarkoitan tässä siis prosessointia kuvaajan päässä.

Jotkut sanovat, että jpg-kuva on vähän niin kuin diafilmi. Pitää osata valottaa kohdalleen. Joo, joo. Filmiaikana tehtiin moni asia toisin, mutta miksi nyt ei kannattaisi hyödyntää tämän aikakauden mahdollisuuksia?

Kuvistani vain pieni osa on tulostamisen arvoisia, joten niiden harvojen kuvien säätäminen jälkikäteen ei ole ongelma. Säätäminen on osa kuvan tekemistä ja kun kyseessä on onnistunut otos, niin sitähän on nautinto "vedostaa".

On miltei kadehdittavaa, jos joku pystyy kuvaamaan täysin valmiita jpg-kuvia, jotka eivät tarvitse mitään jälkikäsittelyä. Minä en sellaiseen kykene ja siksi kuvaan raakana, paitsi joskus joillakin uusilla kameroilla.

Nikkor AF-S 24 - 120 mm f/4 ED VR, kuvia

Samalla, kun kuvailin Olympus E-5:llä, niin kokeilin myös Nikonin 24 - 120 millistä. Tässä joitakin kuvia Nikkorilla. Olen kuvannut raakana, mutta en ole tehnyt kuviin mitään "optisia" korjauksia. Kaikissa kuvissa, jotka muuten aukeavat täysikokoisina, on mukana exiffit.

Kehittelin kuvat Lightroomissa ja tallensin jpg-kuviksi laadulla 80. Kamera oli tietenkin Nikon D700.

Teen objektiivista vielä arvion, mutta nämä ovat alkupaloja ja ehkä joku voi näidenkin perusteella jotain päätellä tämän lasin laadusta.

120 mm, f/4, 1/250 s., ISO 800

120 mm, f/4, 1/50 s., ISO 3200

70 mm, f/4, 1/40 s., ISO 2500

24 mm, f/10, 1/640 s., ISO 200

120 mm, f/5.6, 1/320 s., ISO 200

24 mm, f/16, 1/250 s., ISO 200

120 mm, f/11, 1/160 s., ISO 200

24 mm, f/11, 1/160 s., ISO 200

78 mm, f/8, 1/400 s., ISO 200

120 mm, f/5.6, 1/400, ISO 200

34 mm, f/11, 1/250, ISO 200

24 mm, f/4, 1/2000 s., ISO 200