keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Ei kopio, mutta liian samanlainen

Olen juuri lähdössä kuvaamaan Tampereelle, mutta laitan pikaisesti kielitaitoisille linkin, jonka takana on mielenkiintoinen laintulkinta tekijänoikeuden rikkomisesta Englannissa. Amateut Photographer julkaisi jutun, joka on täällä.

Mielenkiintoista tässä on se, että oikeuden mielestä kaksi kuvaa ovat samankaltaiset, mutta eivät läheskään samanlaiset, ja siksi toinen kuva rikkoo tekijänoikeutta.

Tästä voisi keskustella enemmänkin, mutta nyt pitää joutua tien päälle.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Suomessa ideoiden kopioiminen ei ole tekijän- tai lähioikeuksien rikkomista.

Suomessa valokuva ei nauti itsessään tekijänoikeudellista suojaa vaan, ensisijaisesti lähioikeudellista suojaa. Jos teos kynnys ylittyy saa valokuva myös tekijänoikeudellista suojaa.

Suomen lainsäädännön kannalta en osaa sanoa juuta, enkä jaata, ylittyykö teoskynnys.

Joka tapauksessa UK ja muun euroopan välistä laki vertailua ei kannata yleistää. Mikä toimii UK:ssa ei toimi samalla tavalla Suomessa. Tämä siksi, että UK:n common-law -järjestelmä perutuu "maan tapaan" kuin germaalis-roomalainen oikeusjärjestelmä mihin Suomenkin oikeusjärjestelmä perustuu.

Anonyymi kirjoitti...

Todella yllättävä tuomio. Idea on sama, mustavalkoinen kuva lähes samalla sommittelulla, takauksella ja perspektiivillä, ja Lontoon punainen bussi photoshopattu värilliseksi.

Toteutus on erilainen.

Tekisi aina mieli puolustaa ideoijaa, mutta idean ainutlaatuisuutta on vähän vaikea arvioida.

Timo Suvanto kirjoitti...

Samaa mieltä ensimmäisen Anonyymin kanssa ensimmäisestä virkkeestä. Sen sijaan lähioikeuden suhteen nimimerkki on aika lailla metsässä. Lähioikeus suo valokuvalle käytännössä samat tekijänoikeudet kuin teoksille lukuunottamatta tekijänoikeuden suoja-aikaa. Valokuvalla 50 vuotta julkaisemisesta, teoksella 70 vuotta tekijän kuolemasta.

Poikkitieteellisessä blogissani on useita artikkeita koskien valokuvan tekijänoikeutta. Suosittelen tutustumista. Katso hakusanaa "tekijänoikeus"

Anonyymi kirjoitti...

Osa 1/2

Ihan metsureita ei tässä olla. Sallittakoon pieni täsmennys, jos kommenttini antoi väärän kuvan. Tekijänoikeutta ja lähioikeutta ei pidä sekoittaa. Usein puhutaan lähioikeuksista tekijänoikeuksina, mutta tämä on virheellistä.

Vaikka sisältö on osittain sama, on tekijänoikeudet lähioikeuksia laajemmat. Vaikka lainsäädännössä lähioikeudet vaikuttavat laajemmilta, on tämä lakitekninen tarha, joka johtuu siitä, että lähioikeudet ovat kirjoitettu kasuistisemmin("eritellymmin"). Siten on virheellistä väittää, että näiden kahden sisällöt olisivat käytännössä samat. Näin ei ole. Lähioikeudet eivät nauti moraalisiaoikeuksia, oikeutta jälleenmyyntikorvauksiin tai takaisinveto-oikeutta. Muistakin eroja on.

Tekijänoikeuslakia luettaessa pitää ymmärtää, että valokuvateos ei ole sama asian kuin valokuva. Valokuvateos on teoskynnyksen omaava valokuva. Kynnyksen ylittymistä pitää tarkastella niiden periaatteiden pohjalta kuin muissakin taiteen tuotoksissa. Teoskynnystä arvioidaan aina itsenäisesti jokaisen tuotoksen kohdalla.

Jotta valokuva olisi valokuvateos, tulee sen olla juridisessa merkityksessä itsenäinen ja omaperäinen. Esimerkiksi Paavo Nurmen Olympiatulen sytyttämistä otettu valokuva ei ollut valokuvateos, koska kuka tahansa olisi voinut ottaa vastaavan kuvan. Sillä ei ollut merkitystä, että vain yksi siinä onnistui(KKO).

Puhuttaessa teoskynnyksen ylittymisestä(tekijänoikeudet) ei suljeta pois lähioikeudellista suojaa. Laki muutoksen jälkeen 1995, valokuva saa aina Tekijänoikeuden lähioikeudellista suojaa, teos kynnyksen ylittyessä, sekä myös lähioikeudellista suojaa, kuten jo aikaisemmin kirjoitin. Tekijänoikeudellinen suoja sisältää samat oikeudet kuin lähioikeudetkin, joka sisänsä vain selvyyden vuoksi puhuttaneen että LähiO sis. TeO.

Lähioikeudellinen suoja ei ole 50 vuotta, vaan 50 vuotta sen vuoden lopusta, jona kuva otettiin tai valmistettiin. Siten jos otat kuvan uuden vuoden yönä voi suoja olla päivän vajaa 51 vuotta. Tarkkuutta.

JATKUU

Anonyymi kirjoitti...

JATKUU (2/2)


Jos tuo kuva saisi tekijänoikeudellista suojaa, voitaisiin asiaa käsitellä alkuperäisen teoksen muunnelmana, jolloin tarvitaan alkuperäisen tekijän suostumus. Tällöin tekijällä olisi oikeus esimerkiksi vahingonkorvausoikeus teoksen esittämisestä ja/tai välittämisestä ja/tai moraalisien oikeuksien loukkaamisesta. Jos kyseessä olisi sellainen muunnelma, josta ei sanottavissa määrin tunnistettaisi alkuperäistä teosta, olisi kyseessä itsenäinen teos.

Toisinkuin teollisoikeuksien puolella tekijänoikeuspuolella vaaditaan subjektiivista uututtaa teokselta. Teollisoikeuksissa objektiivista. Valokuvateoksen teoskynnys ei ole oikeuskäytännön mukaan matala.

Jos kuvan haluaisi suojata muullakeinoin, olisi tässä tilanteessa yhtenä vaihtoehtona kuvan rekisteröimistä tavaramerkkinä, kuten Marimekko on unikko -kuviolleen tehnyt. Suoja ei siten ole ajallisesti rajattu.

Jos tapausta käsiteltäisiin lähioikeudelliseta kannalta, käsiteltäisiin molempia kuvia omina tuotoksina, eikä näin niiden välilä olisi mitään yhtetteyttä millään tavoin. Siis juridisessa merkityksessä.

Mielestäni kumpikaan teos ei ylitä tekijänoikeudellista teoskynnystä. Kumpikaan teos ei ole Suomenlain ja oikeuskäytännön tarkoittamalla tavalla itsenäinen ja omaperäinen. Vaikka maalaustaiteessa teoskynnys ylittyykin kohtuullisen helposti, ei näissä kuvissa ole havaittavissa mitään sellaista joka tekisi kuvista sellaisen, että vain tämä kuvaaja olisi voinut tuottaa tämään teoksen. Punaiset bussit ovat Lontoon maamerkkejä. Niitä ajaa kadulla jatkuvasti. Olisi älytöntä väittää, että vain tämä kuvaajan mieleen olisi tullut ottaa kuva katunäkymästä.

Toisekseen Suomessa ideoita ei voi patentoida tai ne eivät nauti tekijänoikeudellista suojaa. Siten idean kopioimiseen ei tässä voida vedota.

Omaperäisyyden vaatimus ulottuu myös jälkikäsittelyyn. Se, että kuvasta poistetaan kaikki paitsi yksi väri ei ole niin omaperäistä, että sitä voitaisiin kutsua laintarkoittamalla tavalla omaperäiseksi.

Kun huomioon otetaan se, että Lontoo tunnetaan punaisista busseista, siellä liikkuu paljon ihmisiä, liikenne on kaupungissa itsestään selvyys, yhdenvärin jättäminen ei ole riittävän omaperäistä, niin tullaan väistämättä siihen tilanteeseen, ettei valokuvateoksen kynnys ylity. Kun teoskynnys ei ylity, nauttivat kuvat lähioikeudellista suojaa.

Jos tämän kaltaiset tekniikat nauttisivat tekijänoikeudellistasuojaa, olisi tämä lamaannuttavaa kuvataiteelle.

Tekijänoikeuslaki löytyy ilmaiseksi osoitteesta finlex.fi -> ajantasainen -> hakukenttään "tekijänoikeus". Finlex.fi on pääasiassa lainsäädöntöön keskittynyt sivusto, joka nautti julkista luotettavuutta. Siten se on varmempi tietolähe kuin sinunblogisi tai tämä kirjoitus.

-Kim

akikuvaa kirjoitti...

Mitenkohän noissa maissa on urheilu kuvauksen laita? Esim. jos useammalla kun yhdellä kuvaajalla on maali tai katto kamerat? Tai ihan normaalisti kun laidalla kuvataan niin kyllä "kaikissa" lätkäkuvissa on jotain samankaltaisuutta. "Pahimmassa" tapauksessa samasta tilanteesta lähes samankaltaiset kuvat ja vielä samasta kuvakulmasta jos vaikka "IL:än ja IS:än" kuvaajat sattuvat olemaan vierekkäin.

miiamedia kirjoitti...

Tohon edelliseen vastaten niin varmaan kuvankäsittelyn yhteydes sit kannattas laitta © merkki ja nimi. siis oma nimi.

Timo Suvanto kirjoitti...

Tekijänoikeuslaki on varmaan niitä sotkuisimpia ja tulkinnanvaraisimpia kokonaisuuksia, mitä lainlaatijat ovat saaneet aikaisekseen. En ryhdy tässä kinaamaan siitä, mutta muutama oikaisu kuitenkin.

Teoksen muunnelma on epämäärisempi käsite kuin veteen piirretty viiva. Tämä lain pykälä koskee myös valokuvaa.

"Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:

1) valmistamalla siitä kappaleita;

2) saattamalla se yleisön saataviin.
(14.10.2005/821)"


Lähioikeuden pykälät päättyvät hyvin ylimalkaiseen toteamukseen:

"Jos valokuva on tekijänoikeuden kohteena, voidaan vedota tekijänoikeuteen."

Tämän perusteella valokuvaan pätevät ne tekijänoikeudelliset, joita ei ole erikseen määritelty lähioikeuksissa toisin. Siis kuten tekijänoikeuden suoja-aika.

Lakiteksti on ainoa absoluuttinen asia tässä asiayhteydessä. Valitettavasti vain elämä on paljon monimutkaisempaa kuin mitä lakitekstiin voidaan kirjata. Siksi todellinen lainkäyttö perustuu lakitekstin tulkinnoille. Näistä tulkinnoista jopa lakimiehet voivat olla hyvin erimielisiä ja eisttää hyvinkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Saatikka sitten tällainen maallikko kuin vaikka minä. Jos ratkaisu kaikkiin lakiasioihin löytyisi lakikirjasta yhtä helposti ruokaresepti, niin eihän lainoppineita tarvittaisi lainkaan.

Copyright merkki sinänsä ei anna mitään suojaa. Se ei ole mitenkään tarpeellinen. Teos tai valokuva nauttii tekijänoikeussuojaa - jos nauttii - sisältönsä, ei copyrightmerkin suojaamana.