 |
Nikon D3200 + 18 - 55 mm f/3.5 - 5.6 GII ED
@ 18 mm, f/3.5, 1/30 s. ja ISO 320. |
Nikon on uusinut mallistonsa edullisen kameran, jonka mallinimi on D3200. Laitteessa on hyvä varustelu ja tekniset tiedot vakuuttavat. Kokeilin uutta Nikonia viikonlopun ajan ja seuraavassa käyttökokemuksia.
Nikon D3200 muistuttaa kovasti D3100 mallia, joka kuulemma säilyy tuotannossa, ja muutenkin ulkonäkö ja käyttöliittymä on tuttua Nikonia. Peilikameraksi D3200 on mukavan pienikokoinen, mutta silti hyvä pidellä. Isokourainen haluaa ehkä valita toisen rungon, mutta se selviää ihan itse kokeilemalla. Mekaaninen rakenne on tukeva ja kaikin puolin asiallinen.
Nappuloita ja säätimiä on hieman hienosäädetty D3100 malliin verrattuna, mutta kuvaaminen ja käyttely on sujuvaa. Nikoneissa on aina ollut mukava ergonomia ja se jatkuu.
Valokuvaamisen kannalta D3200 on miltei samanlainen kuin D3100. Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut ja se on ihan hyvä. Mitä sitä hyvää ja toimivaa korjaamaan. Tämän kameran kohderyhmä on aloittelevat järkkärikuvaajat ja heille on kameran sisään rakennettu kuvausopas. Kamera opastaa miten haluttuun lopputulokseen voi päästä. Tämä voi olla hyödyllinen aloittelijalle, mutta onneksi se ei häiritse kokeneempaa.
 |
Nikon D3200 + 18 - 55 mm f/3.5 - 5.6 GII ED
@ 24 mm, f/7.1, 1/200 s. ja ISO 100.
Kuvassa on melko hyvä dynamiikka. Yläkuva on alakuvasta
Lightroomin säädöillä tehty. Valotusero taustan valkoisen auton-
kyljen ja autotallin pimeän takanurkan välillä on useampi aukkoväli.
|
Uutta on myös edullinen lisävaruste, jolla Nikonin saa liitettyä langattomaan verkkoon kuvien siirtoa tai kauko-ohjausta varten. Palaan tähän tarkemmin, kun saan WU-1a lähettimen kokeiluun.
Nikon on pakannut runkoon muikeat 24 megapikseliä, jonka luulisi riittävän hyvin mihin tahansa käyttöön. Kuvan tekninen laatu on erinomainen, kuten kaikissa uusissa järkkäreissä. Korkeat herkkyydet ovat kohinan puolesta hyvin käyttökelpoisia, mutta yli n. ISO 1600 herkkyyksillä kuvassa näkyy jonkin verran ns. kuumia pikseleitä. Tämä pieni kauneusvirhe ei näy kuin kuvia 100 % kokoisena ruudulta katsellessa, mutta pakko myöntää, että olin yllättynyt. Kuvasin ainoastaan raakakuvia, enkä tiedä miltä jpg-kuvat näyttävät. Kun saan kameran uudelleen kokeiluun, niin kuvaan muutaman jpgeen.
Olen suhtautunut kriittisesti pikseleiden lisäämiseen, koska se ei paranna kuvia ja suurin osa kuvista katsotaan näytöltä pienennettynä. Kun nyt olen kuvannut muutamia viikkoja
Nikon D800 kameralla töissä, niin kritiikkini pikseleiden lisäystä kohtaan on vähentynyt. Pikseleiden runsaudesta aiheutuvat hyödyt ovat mielestäni ehdottomasti suuremmat kuin haitat.
 |
Nikon D3200 + 18 - 55 mm f/3.5 - 5.6 GII ED
@ 55 mm, f/5.6, 1/100 s. ja ISO 1000. |
Nikonin käyttäjät ovat jo kauan toivoneet kehittyneempää automaattiherkkyyden toimintaa ja sellainen saatiinkin jo D4 ja D800 malleihin, mutta onneksi Nikon näyttää laittavan sellaisen kaikkiin uusiin runkoihinsa. Nikon D3200:n automaattiherkkyys toimii hienosti ja huomioi niin polttovälin kuin suljinajankin, mutta on myös kustomoitavissa.
 |
Nikon D3200 + 18 - 55 mm f/3.5 - 5.6 GII ED
@ 46 mm, f/5.3, 1/80 s. ja ISO 2800. |
En ole ennen pitänyt kuvanvakaajaa mitenkään välttämättömänä varusteena, mutta nyt kun omistan
Olympus E-M5 kameran, jossa on vakaaja rungossa, niin alan hiljalleen olla toista mieltä. Nikonilla on useita vakaajaobjektiiveja, mutta siltikin runkovakaaja vaikuttaa ylivertaiselta, ainakin peruskuvaamiseen. Toimiihan se kaikkien objektiivien kanssa. Pitkät supertelet sun muut erikoisuudet varmaan toimivat paremmin varta vasten niihin räätälöidyillä vakaajilla.
 |
Nikon D3200 + 18 - 55 mm f/3.5 - 5.6 GII ED
@ 18 mm, f/6.3, 1/160 s. ja ISO 100. |
Automaatitarkennus on samanlainen kuin D3100 mallissa ja toimii niin kuin pitääkin. Sama koskee etsinkuvaa, joka on kohtalaisen hyvä, mutta ei toki lähelläkään kunnollista isoa prisman avulla toteutettua optista etsintä, jollainen on esim. D800 mallissa.
 |
Nikon D3200 + 18 - 55 mm f/3.5 - 5.6 GII ED
@ 22 mm, f/5, 1/100 s. ja ISO 100. |
Takanäytöltä kuvaamisen mukavuus kärsii kiinteästä näytöstä, mutta muuten Nikonin live view pelaa suhteellisen hyvin, kun otetaan huomioon, että kyseessä on peilikamera. Tarkennuskin on käyttökelpoinen, mutta hidas verrattuna peilittömiin kameroihin.
 |
Nikon D3200 + 18 - 55 mm f/3.5 - 5.6 GII ED
@ 18 mm, f/3.5, 1/30 s. ja ISO 2500. |
Video-ominaisuudet ovat vakuuttavat ja todella mukava yllätys on äänitystason käsisäätö mittareineen, joka laventaa kameran ääniominaisuuksia uudelle alueelle. Kuulokeliitin puuttuu, mutta siitä huolimatta video- ja ääniominaisuudet ovat edulliselle kameralle hyvät. Videokuvaamissa voi käyttää valotuksen käsisäätöä, mutta aukko pitää valita ennen kuvaamisen aloitusta. D3200 on Nikonin paras pikkukennoinen videokamera tällä hetkellä.
 |
Nikon D3200 + 18 - 55 mm f/3.5 - 5.6 GII ED
@ 46 mm, f/5.3, 1/80 s. ja ISO 2200. |
Olen sitä mieltä, että edullisen peilikameran lähtölaskenta on alkanut, koska peilitön rakenne tarjoaa sekä valmistajalle että käyttäjälle parempia mahdollisuuksia. Niin Canonilla kuin Nikonillakin täytyy olla suunnitelma isokennoisesta ( APS-C tai vast. ) peilittömästä kamerasta, mutta siirtymävaihe pitää ajoittaa tarkasti, koska vanhat objektiivit eivät enää käy ilman sovitetta.
 |
Nikon D3200 + 18 - 55 mm f/3.5 - 5.6 GII ED
@ 38 mm, f/4.8, 1/60 s. ja ISO 4500. |
Toistaiseksi hyvin suunniteltu ja toteutettu peilikamera on kuitenkin oiva valokuvauskoje. Kuvaaminen
Nikon D3200 kameralla on kokonaisuutena hyvä kokemus. Käytön kannalta mitään järisyttävää uutta ei ole, mutta pikseleitä on paljon ja video-ominaisuudet ovat hyvät. Kamera on evoluution tulos eikä siinä ole pahoja puutteita tai epäkohtia.
16 kommenttia:
Samaa mieltä olen arviostasi. Vaikka D3200 onkin ihan asiallinen peli, niin kyllä nämä edullimemman hintaluokan järjestelmäkamerat ovat vähitellen korvautumassa peilittömillä. Ehkäpä näemme vielä D3300:n, mutta D3400:n puolesta en löisi vetoa.
Ja jos spekulaatiota jatketaan, niin mitäköhän tämä sitten tarkoittaa dx-järjestelmän tulevaisuudelle. Jos D3200:n kaltaiset volyymimallit alkavat poistua niin mikä on Nikonin into tuottaa ylipäätään mitään tavaraa dx-järjestemään?
Näkisin niin, että Nikonin kannattaisi nyt täysillä panostaa CX-järjestelmänsä edistämiseen. Tuottaa siihen lisää kaivattuja objektiiveja ja houkuttelevia kameramalleja. Volyymit ylös. Monet D3200:n käyttäjät saattaisivat olla ihan tyytyväisiä esimerkiksi V1 malliin jos CX olisi moniopuolisempi järjestelmä ja muutamat kameran ilmeiset kökköydet korjattaisiin ensihätään firmwarella. Sillä suunnalla todellinen kehitys on mahdollista, nämä D3100 -> D3200 muutokset ovat loppujen lopuksi aika vähämerkityksisiä.
Ja saattaahan se olla, että muutaman vuoden päästä tulee ajankohtaiseksi myös isompi peilitön formaatti CX:n ja fx:n väliin, siis dx:n korvaaja.
Olen samaa mieltä tuosta edullisten peilikameroiden alasajosta. Tosin sillä erolla, että alasajo ei tule koskemaan perlkästään edullisia, vaan kaikkien hinataluokkien peilikameroita. Peili ja optinen etsin ovat muinaismuistoja filmikaudelta ja tulevat kokemaan kuoliniskun 5-10 vuoden sisällä.
Tänä vuonna on julkaistu kolme todella pätevää peilitöntä kameraa: Sony nex7, olympus OM-D ja Fuji X-Pro-1. Jos NIkon ja Canon eivät pian hyppää kelkkaan mukaan, niin ne tulevat kokemaan "nokia-ilmiön". Tällä tarkoitan oman alansa huipun hitautta reagoida teknologian muutokseen.
Canonin ja Nikonin haluttomuus hypätä kelkaan on itseasiassa on hyvin loogista: Molemmilla on laaja nykyinen objektiivivalikoima. Koska jos ja kun nämä valmistajat julkaisevat oman peilittömän mallistonsa, ollaankin tilanteessa jossa nykyiset objektiivit ovat yhteensopimattomia uusien kameroiden kanssa ilman erillisiä adaptereita. Ja tämäkös tulee sapettamaan kuluttajaa, joka on uskossa että vanhat objektiivit on hankittu eliniäksi...
Aloittelijan kysymys: miksei peilitttömässä kamerassa voisi käyttää nykyisiä objektiiveja? Eikö kysymys kuitenkin ole vain siitä, että kameran rungossa oleva "kierre" on sopiva nykyisten objetiivien kanssa (tyyliin jos joskus tulisi peilitön DX/FX-kamera)?
Jaahas. Tuollainen kamera sitten tuli Nikonilta. On kyllä kauniita kuvia korkeillakin ISO herkkyyksilläkin. Käsittääkseni tossa pitäisi toimia IR-kaukolaukaisimet. Ainakin sensorit näkyy edessä ja takana. Saas nähdä, tuleeko Canonilta jokin Eos 1200D malli tälle kilpailijaksi. Ainakin nyt Nikon lienee vahvoilla peruskuluttajille suunnatuissa järkkäreissä. Tai sitten valinnan paljous tekee tepposet...
Käytettyäni nyt NEX-5/7 -kameroita jo jonkin aikaa uskon kyllä samaan, että ainakin nämä halvemman luokan peilikamerat poistuvat hiljalleen. Tuossa D3200 -kamerassa taitaa olla sama Sonyn 24 megapikselin kenno kuin NEX-7:ssa. Onkohan Nikon ja Sony tehnyt yhteistyötä myös kameran kuvausoppaan kehittämisessä?
Kun muistaa, että suurin osa tämän hintaluokan kameraostajista ei koskaan hanki kitti-objektiiviä parempaa optiikkaa voi vain ihmetellä kaikkia 24 megapikseliä! Tämä ongelmahan oli selkeästi nähtävissä jo NEX-7:ssa, jossa Sonyn 16mm ja kitti-objektiivi piirsivät surkeasti Sonyn kennolle. Nyt ollaan siis tilanteessa, jossa kameran tekniikka selkeästi on ohittanut standardiobjektiivien laadun.
Halvinta varmaan kameranvalmistajille olisi tuoda parempia objektiiveja (pienemmille) peilittömille järkkäreille kuin kehittää uusia laadukkaita mutta halpoja objektiiveja näille peilillä varustettuihn kameroihin. Tässä hommassa Sony on menestynyt aika surkeasti NEX-kameroidensa kanssa mutta m4/3 -puolella näyttäisi menevän paremmin.
Ainoa mikä näissä digijärkkäreissä on huonoa nykyisin on videokuvan kohina joka pimeällä kuvattaessa tulee esiin. Kristallinkirkasta kuvanlaatua pimeällä on turha toivoa koska siihen ei ole vieläkään satsattu muissa kuin ammattivideokameroissa. Päivällä kirkkaassa valaistuksessa asia on toisin ja kuvat on kohinattomia.
Anonyymi, objektiivien sopimiseen vaikuttavat kierteen lisäksi piirtoympyrän (objektiivin tekemän kuvan) koko ja etäisyys objektiivin taustasta kennolle.
Noin yleensä ottaen isomman järjestelmän objektiivi on sovitettavissa pienempään, mutta ei toisinpäin. Liian lyhyt etäisyys objektiivin takaosasta kennolle on venytettävissä pidemmäksi sovittimella, liian pitkä taas vaatii kuvanlaatua heikentävää lisälinssiä.
Pienemmällä peilittömällä järjestelmällä voisi siis periaatteessa käyttää isomman järjestelmän objektiiveja, mutta polttovälit eivät välttämättä ole kovin käytännöllisiä ja toisaalta peilijärjestelmien objektiivit ovat turhan isoja ja raskaita.
Minulle iso osa OM-D:n viehätystä on se, että Panasonicin 20-millinen pannariobjektiivi on tosi pieni verrattuna nykyisessä kamerassani käyttämääni vastaavaan Canon täyskennoiselle suunniteltuun EF 35mm/2 -objektiiviin.
Minulle kelpaa peilitön järkkäri jos 1) nykyiset objektiivini toimivat siinä riittävän hyvin ja 2) se on riittävän suuri. Olympuksen uutuutta en ole vielä kokeillut, mutta Panasonicin GH2 jäi hyllylle koska se oli toivottaman pieni käteeni.
Pari kommenttia:
Väite, että 24 MP kennolla esim. Sony NEX-sarjan kitti-objektiivi piirtäisi huonosti on yksinkertaisesti väärä. Kittiobjektiivi ei vain pysty hyödyntämään niin hyvin kasvanutta resoluutiota, kuin tarkemmat kakkulat saattaisivat tehdä.
Käytännössä joka ikisen uudehkon objektiivin erottelukyky kasvaa, kun se laitetaan tämän kyseisen 24MP:n sensorin eteen, jos veratilukohtana on vaikka 16MP:n sesori. Toiset obektiivit pytyvät vain hyödyntämään sitä enemmän kuin toiset.
LIsäksi kommentoisin tuota nykyobjektiivien yhteensopimattomuutta peilittömien kameroiden kanssa: Suurin osa DSRL-tyyppisistä objektiiveista on optimoitu käyttämään hyväksi ns. vaihekontrastitarkennusta, jossa peilin kautta valo heijastetaan erillisille tarkennussesoreille.
Kuitenkin peilittömissä kameroissa on tällä hetkellä suosituin keino mitata tarkennus suoraan sensorista konrastieroon pohjautuvalla menetelmällä.
Tämä aiheuttaa käytännössä yhtensopimattomuuden vanhojen objektiivien kanssa, koska niiden tarkennusmoottorit toimivat todella hitaasti tämän uuden tarkennumenetelmän kanssa.
Valokuvauksen oppimisessa on käytettävä peilikameraa jos aikoo aidoksi valokuvaajaksi.
Silmää on harjaannutettava järjestelmäkameran peilin avustuksella terävällä täyskontrastikuvalla, jotta saa mentaalisen kontaktin kuvan komposition luomiseen.
Ostakaa D4, jos haluatte viiveen pois järkkärikuvaamisesta.
http://finnsanity.blogspot.com/2012/05/hanami-pictures-by-arhi-2012.html
Anonyymin kirjoitti:
"LIsäksi kommentoisin tuota nykyobjektiivien yhteensopimattomuutta peilittömien kameroiden kanssa: Suurin osa DSRL-tyyppisistä objektiiveista on optimoitu käyttämään hyväksi ns. vaihekontrastitarkennusta, jossa peilin kautta valo heijastetaan erillisille tarkennussesoreille.
Kuitenkin peilittömissä kameroissa on tällä hetkellä suosituin keino mitata tarkennus suoraan sensorista konrastieroon pohjautuvalla menetelmällä.
Tämä aiheuttaa käytännössä yhtensopimattomuuden vanhojen objektiivien kanssa, koska niiden tarkennusmoottorit toimivat todella hitaasti tämän uuden tarkennumenetelmän kanssa."
Valitettavasti tuo ylläoleva teksti ei pidä paikkaansa. Objektiivillä ei ole mitään tekemistä tarkennusmetodin ja sopimattomuuden kanssa. Tarkennusmoottorit ovat nopeita, hidas on kontrastitarkennusmetodi. Vaihetarkennus, jota DSLR kamerat käyttävät, on fiksu. Se tietää kumpaan suuntaan on tarkennusta siirrettävä, jotta päästään oikeaan tarkennukseen. Kontrastitarkennus ei tätä osaa. Sen täytyy aina mennä ääripäästä toiseen löytääkseen oikean tarkennuksen. Vaihetarkennukseen ei välttämättä tarvita erillistä tarkennuskennoa. Esim Nikon 1 kamerassa on molemmat järjestelmät ilman erillistä tarkennuskennoa. Peilikameroissa olisi aika hankalaa tehdä tarkennus suoraan kennolta etsimen kuvan kärsimättä.
Jyrki
Jyrki kirjoittaa ihan oikein kontrasti- ja vaihetarkennuksen eroista, mutta objektiivillakin on merkitystä.
Tarkennusmoottorin nopeus sinänsä tai pelkästään ei välttämättä vaikuta tarkennusnopeuteen, mutta objektiivin elektroniikan ja mekaanisen rakenteen suunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, että objektiivi toimii mahdollisimman hyvin kontrastitarkennuksen kanssa.
Esim. lyhentämällä tarkennukseen vaadittavaa mekaanista liikettä objektiivin sisällä voidaan nopeuttaa tarkennusta, koska lyhyempi liike tapahtuu nopeammin kuin pitkä.
Kontrastitarkennuksen kanssa tällä on merkitystä, mutta vaihetarkennuksen kanssa ei niin paljon. Vaihetarkennuksessa objektiivin fyysinen tarkennusliike on vain pieni osa siitä mitä vastaavan objektiivin liike kontrastitarkennuksessa.
Lisäksi lyhyt tarkennuksen kokonaisliike vaatii kaikin puolin pienet toleranssit, koska oikean tarkennuksen kohta on silloin myös erittäin "lyhyt".
Kummallakin tarkennusjärjestelmällä on hyvät ja huonot puolensa, mutta molemmat toimivat uusissa kameroissa hienosti.
Itse olen hankkimassa ekaa järkkäriä ja koitan päättää oisko se edullinen DSLR vai kohtuuhintainen peilitön.
Mitenkäs näissä nykyisissä peilittömissä on se kennon koko? Haluaisin kontrolloida tarkasti syväterävyyttä (tarvittaessa lyhyt). Miten hyvin peilittömät kamerat mahdollistavat tämän?
Peilittömiä järjestelmäkameroita on monen kokoisilla kennoilla.
Ainoa täyden kennon peilitön on Leica M, joka hintansa ja käsitarkennuksensa vuoksi karsii joitakin ostajia.
APS-C, tai DX miten vaan, kenno on Sony NEX, Samsung ja Fuji X Pro1 kameroissa.
Micro 4/3 kameroissa on seuraavaksi pienempi ja Nikon 1 sarjassa pienin kenno.
Syväterävyyden vaikutelmaan vaikuttaa moni asia, mutta esim. APS-C ja m4/3 kennoisilla kameroilla samalla kuvakulmalla kuvatuissa kuvissa ei ole niin kovin suurta eroa syväterävyydessä, jos kuvausolosuhteet ja valotusarvot ovat samat.
Täyden kennon kameroissa on paras objektiivivalikoima ja muutenkin parhaat edellytykset lyhyeen syväterävyyteen.
Itselle eka järkkärikamera tämä d3200 ja ihan hyvin toimii ja perusräpsääjälle käy. Lainasin kirjastosta digikuva lehden ja siellä oli sattumoisin järkkäritesti. Katsoin testikuvia ja canonin 600d kuvat oli selvästi terävämpiä kuin d3200. Nyt hiukan harmittaa kun kamerat olisi kuitenkin saman hintaisia ollu niin olishan sitä voinu teknisesti paremman kuva ottavan kameran ostaa. Mutta voi olla että tämä kuvausintokin tästä vähän laimenee. Testissäkin valittelivat että ei tullu niin yksityiskohtaisia kuvia kuin odottivat. Muuten hyvä kamera tosiaan
Kaikki kunnia Digikuva -lehdelle, enkä ole nähnyt kyseistä testiä, mutta jos ero on ihan huomattava, niin en pidä testiä luotettavana.
Ei ole mitään syytä, muuta kuin kuvaajan virhe, miksi Canon 600D ja Nikon D3200 kuvissa olisi suuria tai merkittäviä eroja tulostettuna tai painettuna.
Onko testi tehty jpg- vai raakakuvilla? Nikonin oletusasetus jpg-kuvien terävöitykselle on melko maltillinen ja jos testaaja ei ole sitä tiennyt, niin voi olla, että se vaikuttaa lopputulokseen.
Enneminkin tuon kaltainen testi todistaa kuinka iso merkitys kuvaajalla on. Jos kuvaaja ei osaa käyttää kameraansa, niin lopputulos voi teknisessäkin mielessä olla paljon huonompi kuin osaavalla kuvaajalla.
En olisi kovin huolissani tai pettynyt sinun tilanteessasi. Nikon D3200 on hyvä kamera ja siinä on esim. paras automaattitarkennus hintaluokassaan.
Lähetä kommentti