Päivän potretti

Nikon D800 + Nikkor AF-S 24 - 85 mm f/3.5 - 4.5 G ED VR
@ 55 mm, f/5.6, 1/160 s. ja ISO 100.

Kävimme Aki Joensuun ( bloggajavalokuvaaja ) kanssa tekemässä pari potrettia tänään aamupäivällä. Aki poseerasi ja minä kuvasin. Mainio lokaatio kuvaukselle oli Helsingin Merihaassa, jossa ei ole betonipintaa säästelty.

Aki oli hyvä malli, mutta ihmettelin, kun hän halusi pitää molemmat kätensä kuvassa kaiken aikaa. Pyysin useampaan kertaan häntä laittamaan kätensä selän taakse, koska mielessäni oli poseeraus, jota halusin kokeilla, mutta turhaan. En lopulta enää uskaltanut jankuttaa asiaa, koska Aki on paljon isompi kuin minä ja hän alkoi kysellä, että kuvaanko mieluiten sateenvarjo hanuriin työnnettynä vai ilman? Ihme homma. Voisi kuvitella, että hän ei jostain syystä halua esiintyä kädettömänä :-)

Kamera oli Nikon D800 ja objektiivi uusi äskettäin esitelty Nikkor AF-S 24 - 85 mm f/3.5 - 4.5 G ED VR. Valaisuun käytin kahta Nikon SB-900 salamaa ja yhtä Nissin MF-18 rengassalamaa.

Yllä olevassa kuvassa näkyy valojen sijainti. Taustan betoniseinää valaisi yksi Nikon SB-900 ilman sen kummempia lisälaitteita. Välähdyspään zoomi oli säädetty 50 mm asentoon, jotta valokeila olisi tarpeeksi leveä. Aki on poseerausasennossa ja meikäläisen kuvauspaikka oli suurinpiirtein punaisen rastin päällä.

Päävalo oli jalustan päässä pienen varren päässä, jotta valo olisi suoraan objektiivin yläpuolella. Valo tuli SB-900 salamasta heijastetttuna metrisestä varjosta.

Tasoitusvalona käytin Nissin MF-18 rengassalamaa, joka oli luonnollisesti objektiivin ympärillä.

Taustan valotehon säädin niin, että Akin musta puku erottui selvästi, mutta silti tausta jäi tummaksi. Välähdyspään 50 mm zoomiasento antoi juuri sopivan levyisen valokeilan, joka jätti kuvan nurkat mustiksi. En tehnyt kuvaan jälkeenpäin mitään lisätummennusta nurkkiin.

Kuvaaja ja kamera.

Päävalon ja tasoitusvalon suhde on n. 3:1, jolla varjot ovat selkeästi nähtävissä, mutta eivät tukossa.

Nikonin yleensä niin luotettava langaton järjestelmä ei Merihaan betonibunkkerissa jostain syystä halunnut toimia luotettavasti ja minun piti turvautua salamoiden radiolaukaisuun.

Olen tehnyt kuvaan lievät sävynsäädöt Lightroomissa, mutta kuva on melkolailla sellainen kuin se oli kameran kennolle tallentuessaan. Kokonaisuutena valaisu on erittäin yksinkertainen, joka on yleensä paras ratkaisu.

Saman kuvaussession muuta antia tulee myöhemmin.

Alla vielä pakollinen ja täysin häpeilemätön tuotenimen sijoittelu kuvan muodossa :-)