En ymmärrä miksi valokuvauksen harrastajat ostavat paremman kameran koska ovat kehittyneet kuvauksessa jo sen verran että voi ostaa kalliimman ja paremman kameran.
Esimerkiksi kaverini ostaa nikon d90 koska hänen nykyinen d40 on liian "helppo" hänelle. En ymmärrä että mitä eroa esim noilla kahdella kameralla on muutakuin megapixelit? Samalla tavalla siinä säädetään aukkoarvoa, ISOherkkyyttä, suljinaikaa jne joten en ymmärrä että millä perusteella tuo d90 on parempi kuin d40?
Ja sama siinä että miksi ammattilaisilla on ammattilaismalli eikä aloittelijamalli esim d3100, mitä eroa tuolla ja ammattilaismalleilla on kuin mahdollisesti muutama megapixeli pienempi kuin näissä "ammattilaismalleissa"? Millälailla uudemman ja "paremman" kameran hankkiminen tuo lisää haastetta kun samalla tavalla siinä säädetään aukot, suljinajat jne?
Tässä lyhyesti joitakin syitä siihen miksi kamera pitäisi vaihtaa "parempaan".
Uuden kameran ostamiseen saattaa olla monta syytä. Usein ostetaan uusi, koska halutaan vain ostaa jotain uutta. Moni myös luulee, että uusi ja hienompi kamera auttaa parempiin kuviin. Uusi kamera ostetaan myös siksi, että uudessa on joku ominaisuus, joka vanhasta puuttuu, mutta joka tuntuu tarpeelliselta.
Tämän hetken uutuuskameroissa on esim. korkeilla herkkyyksillä paljon parempi kuvan tekninen laatu kuin muutaman vuoden ikäisissä kameroissa. Automaattitarkennus on niin ikään monipuolistunut ajan mittaan ja video-ominaisuudet saattavat puuttua kokonaan vanhemmista kameroista.
Ammattilaisille kuvien tekeminen on työtä, johon heidän asiakkaansa käyttää sekä aikaa että rahaa. Siksi kuvausvälineiden pitää olla sellaisia, että työn tekeminen on mahdollisimman mukavaa ja luotettavaa tekniikan puolesta. Näin kuvaaja voi keskittyä kuvien sisältöön ja asiakkaan toiveiden toteuttamiseen tarvitsematta murehtia työkalujen toimivuutta.
Ammattilaiselle tarkoitetuissa kameroissa on yleensä isompi ja selkeämpi etsinkuva kuin edullisissa kameroissa. Käyttösäätimet ovat monipuolisemmat ja säätöjen tekeminen nopeampaa. Ammattikamera kestää esim. sateessa kuvaamista paremmin kuin harrastajamalli.
Kaikki ammattilaiset eivät kuitenkaan käytä kalleimpia ammattikameroita syystä tai toisesta, mutta usein kuitenkin jotain malliston yläpään tuotetta.
Tänä päivänä kameravalikoima on monipuolisempi kuin koskaan aikaisemmin ja jokaiselle pitäisi löytyä sopiva kamera. Kaikilla kameroilla voi tehdä hienoja, kiinnostavia ja tunteita herättäviä kuvia. Tärkeintä on, että kuvaaja tietää mitä tekee.
10 kommenttia:
Olen harrastanut valokuvausta
vuosia ja vaan harrastanut. Aina joskus tapaa näitä ihania hifist
telijöiä, joille on tärkeintä kaluston kalleus jne. Kuva on kuitenkin tärkein ja usein huomaa, että perus markettijärkkärillä saa upeita kuvia, kun osaa vaan ottaa...
Niin ja se että osaa hakeutua paikkoihin mistä niitä kuvia saa. Monet foorumi- ja tekniikkakuvaajat vain ammentavat uusinta infoa ja teoriaa itseensä, mutta sieltä ruudun takaa sitten ei kauas uskalletakaan.
Valokuvauksen tärkein perusoppi taitaa löytyä Matin kirjoituksen kahdesta viimeisestä lauseesta.
Uuden kameran ostossa on mielestäni tärkeintä, että ymmärtää ja pystyy perustelemaan, miksi vaihtaa runkoa. Missatut kuvat on yksi hyvä perustelu. Esim. itselläni oli edellisessä rungossa aivan oikeasti niin surkea tarkennusjärjestelmä (Oly e510), että uusi runko (Oly E-5) on auttanut kuvaamista monella tapaa. Tähän päälle sääsuojaus ja langaton salamajärjestelmä, niin on päässy taas hiukan eteenpäin harrastuksessa.
Ensimmäisen järkkärinsä omistajille suosittelen jättämään rungonvaihdon väliin ja ostamaan oikeasti edes yhden hyvän objektiivin, vaikka sen edullisen 50 millisen. Se auttaa vanhoillakin rungoilla enemmän kuin rungon vaihto ja se sama kittiputki.
Esimerkiksi Canonilla on useassa hintaryhmässä kamera, jossa on sama kenno (600D, 60D, 7D) ja tarkoin kontrolloiduissa tilanteissa jälki on käytännössä identtistä. Mutta käytönnön tilanteissa ko. kameroiden välillä voi olla merkittäviäkin eroja:
1) noissa on eri tarkennusjärjestelmät, jos kuvaa nopeasti liikkuvia kohteita (esim. lentävät linnut), niin ero kalliimman mallin hyväksi voi olla ratkaiseva.
2) kamerat ovat eri kokoisia, jonkin käteen sopii paremmin pieni kamera (joka myös kulkee helpommin mukana), esimerkiksi minun taas vähän isompi. Ja jos käyttää vähänkään raskaampia linssejä, on tasapaino parempi isommalla kameralla.
3) Kalliimmissa malleissa on yleensä useammille toiminnoille omat nappinsa/säätöpyöränsä - tällöin asetuksia muuttaa huomattavasti paljon helpommin kuin valikoiden kautta.
4) mallien välillä voi olla muitakin eroja - "sarjatulinopeus", sääsuojaus, optisen etsimen kuva on yleensä isompi isommissa kameroissa, isommissa kameroissa voi olla kameran päällä LCD-näyttö josta on näppärä vilkaista muutama perusasetus jne.
Toki kameroiden käyttäjiä on moneksi, mutta ainakin itselleni oli tärkeintä löytää tasapainoinen kokonaisuus. Ykköskriteeriksi muodostui lopulta se, että kamera tuntuu hyvältä kädessä ja ergonomia on muutenkin kohdallaan.
Itse tapaan hankkia uuden rungon noin 3 vuoden välein. Digikameroiden kehityksen nykyvaiheessa tuntuu, että siinä ajassa on jo jotain merkillepantavaa kehitystä tapahtunut. Olen harrastelija ja olen huomannut, että uuden laitteen hankinta on hauskaa ja tuo iloa ja eloa harrastukseen. Uudempi ja mahdollisesti parempi ja kalliimpi runko ei tuo automaattisesti parempia kuvia, mutta aktivoi harrastusta. Sitä alkaa kokeilla ehkä uusia tekniikoita ja kuvata itselleen uusia aihepiirejä. Tämä synnyttää halua kehittyä kuvaajana ja antaa inspiraatiota ja tällä tavoin uusi hankinta välillisesti tuottaa myös parempia kuvia - ei välttämättä puhtaasti kamerateknisesti parempia kuvia vaan kuvausteknisesti parempia kuvia. En ymmärrä edellisen kommentoijan vertausta hifistelijöihin. Tunnen useita hifistejä, joille tärkeintä ei ole kalleimmat laitteet vaan nautinnollisin mahdollinen äänentoisto.
Vaihdan kameraa aina kun kun kyllästyn vanhaan ja kuvaaminen sen takia lopahtaa. Uudella kameralla ja uudella innolla mennäänkin taas sitten seuraavaan kameranvaihtoon saakka...
Minä oon melko laiska kameranpäivittäjä, kuvaan työkseni. Edellisellä kameralla kuvasin n.4 vuotta ja jouluna aloitin uudella mallilla joka on nyt jäänyt vanhaksi malliksi. Seuraava kameran hankinta on varmaan joskus 4-5 vuoden päästä.
Hieman harmittaa kun suunnilleen samanlaisissa rungoissa on nappuloiden ja säätöpyörien toimintoja turhanpäiten muuteltu, kun käytän vanhempaa runkoa kakkosrunkona vuorotellen niillä kuvaten, tahtoo määrätyt asiat mennä aina ristiin.
Ensimmäinen D-järkkäri 2002 vuodelta oli aika kökkö, filmiä oli pakko käyttää rinnalla. 2004 merkki vaihtui ja samantien filmikamerat jouti museoon, keväällä 2006 tuli ostettua toinenkin, kun yhden kortin varassa ei oikein siliällä sydämmellä voi luvata työtänsä tehdyksi.
Nyt on 4 runkoa erimoisissa käytöissä ja tuntuu että seuraavan kun hankkii, niin on pakko ruveta jo vanhempia hautaamaan jonnekkin :-)
Vanhintakin runkoa käytetään lähes päivittäin, hyvin porskuttaa vielä alkuperäisillä akuilla.
Itse vihaan rungonvaihtoa vaikka siihen alkaisi noita järkeviäkin syitä löytyä tekniikan kehityksen takia.
Täällä ainakin syö miestä etsiä uudesta kamerasta noita nappeja, kun vanhasta ne löytyvät perstuntumalta ja voi keskittyä vain kuvaamiseen.
Meitä on moneen lähtöön valokuvauksen parissa..
Itsehän olen kuvaillut samalla digijärkkärillä vajaa 5 vuotta, yli 120 tuhatta ruutua opetellen valokuvaamista. Sillä en ole kokenut tarvitsevani uudempaa itse valokuvaamiseen, raw muodossa. Luulenpa, että aika loppuun tulee kuvattua kyseinen runko ennen seuraavaa.
Lähetä kommentti