 |
| Olympus E-410 |
1. Langaton yhteys kameran ja jonkin älylaitteen välillä yhdistettynä kuvien jakamiseen sosiaalisessa mediassa.
2. Täyden kennon kamerat, joka tarkoittaa n. 24 x 36 mm kennoa kameran sisällä.
 |
| Olympus E-M5 |
Täyden kennon kameroita saatiin odottaa aika kauan, varsinkin sellaisia, joiden hinta olisi järkevä. Nyt meillä sitten on niitä joka lähtöön, tosin edullisimmatkin ovat silti kertaluokkaa kalliimpia kuin muut kamerat keskikokoa lukuunottamatta. Hintataso on kuitenkin sellainen, että täyden kennon kamera ei ole enää kenellekään ihan mahdoton haave.
 |
| Nikon D600 |
Onko täyden kennon kamera sitten oikeasti niin ihana ja korkein tavoittelun kohde valokuvauksen välineissä?
Olen varmaan joidenkin mielestä jo kyllästymiseen asti toistanut, että kameran vaihtaminen toiseen ei tee kenestäkään parempaa kuvaajaa. Uusi kamera voi tarjota lisää tai erilaisia kuvausmahdollisuuksia, mutta harvassa ovat ne kuvaajat, jotka ovat nykyisen kameransa mahdollisuudet loppuun kuluttaneet. Uutuudenviehätyksen siivittämänä kuvaukseen voi tulla hetkellisesti uutta kipinää, mutta pitkän päälle kuvat eivät parane tällä metodilla.
En nyt jankuta tuosta enempää, vaan kerron joitakin teknisiä seikkoja, joiden perusteella täyden kennon kamera ei ehkä olekaan se paras.
 |
| Canon 5Dmk3 |
Hinta. Vaikka nyt täyden kennon kamerat ovat, kuten sanottu, edullisempia kuin koskaan, niin silti FX-koon järjestelmän hinta on huomattavasti kalliimpi kuin DX-koon. Etenkin, jos kuvaaja haluaa niitä valovoimaisia kiinteitä optiikoita, joilla unelmabokeh syntyy. Voi olla, että DX-koon kuvaajalla menee vaihtoon rungon lisäksi myös optiikat.
Koko ja paino. Täyden kennon kamerat ovat isoja ja täyden kennon kakkulat ovat isoja. Jos ammattilainen menee tekemään mainoskuvausta, niin silloin kieltämättä kamerakaluston fyysinen koko ei paljon tunnu, kun tavaraa on mukana muutenkin pakettiautollinen. Muissa tapauksissa kamerakaluston volyymi ja massa merkitsee enemmän tai vähemmän. Minulle on moni täyden kennon kameraan siirtynyt valitellut kameran painoa, joka alkaa tuntua olkapäällä aika pian.
Monelle harrastajalle yksi kamera ( järjestelmä ) on eräänlainen yleistyökalu ja siksi mukava kuljetettavuus ei ole vähäpätöinen seikka. Paras kamera on se, joka on mukana.
 |
| Canon G11 |
Kuvattava tila on pieni, joten joudun sijoittelemaan kuvattavat kolmeen riviin. Haluan kuvata vallitsevassa valossa, koska se sattuu olemaan hieno, eikä valaisuun ole aikaa. Minulla on täyden kennon kamera mukana ja joudun himmentämään aukolle f/8, jotta syväterävyys riittää. Tuolla aukolla tarvitsen herkkkyydeksi ISO 3200, jotta suljinaika pysyy riittävän lyhyenä käsivaralta kuvaamiseen.
Vieressä on toinen kuvaaja m4/3 järkkärillä ja hänellä on kuvakulmaltaan sama objektiivi kuin minulla. Tuo toinen kuvaaja valitsee aukoksi f/4, jolla hän saa saman syväterävyyden kuin minä, ja käyttää herkkyytenä ISO 800, jolla hän saa saman suljinajan kuin minä.
Niin hienolta kuin oikein käytetty lyhyt terävyysalue näyttääkin, se ei silti ole ainoa valokuvauksen ilmaisumuoto, eikä siihen kannata juuttua tai ottaa siitä pakkomiellettä. Tosin ihmisellähän on taipumus haluta juuri sitä mitä hän ei sillä hetkellä voi saada.
 |
| Panasonic G2 |
Kukin tahollaan keksii yllä mainitusta huolimatta varmasti monta hyvää syytä siirtyä kennokokoluokassa ylöspäin, eikä siinä mitään pahaa ole. Kannattaa vain miettiä tarkasti omat kuvaustarpeensa etukäteen sekä punnita mitä hyvää ja huonoa seuraa vaikkapa täyden kennon kameraan siirtymisestä.
25 kommenttia:
Ei voisi olla vaikeempaa. Täyden kennon kamerasta olen haaveillut, mutta ollut muka liian kallis tähän asti. Nyt kun semmosen saisi kohtuullisella rahalla, alkaa pienemmät kamerat vaikuttamaan entistä paremmilta.
Viimeset 10v mulla on ollut pokkari mukana 24/7, mutta nyt S100 jäi mun ja maan väliin ja meni rikki :(
Että mikä seuraavaksi? Jos vaihtaisi Canonin pikkukennosesta -> 6D tai 5Dmk3 pitäs ettiä laajis 8-16 tilalle. Muut putket on jo valmiina.
Sitten ois nää peilittömät, Olympus yms, täyskennosen rungon hinnalla saisi jo kohtuullisen setin.
Ja kolmas vaihtoehto olisi ettiä paras taskukamera (Sony?) ja lisäksi Panasonikin SuperZoomi tms.
Ja nyt vihdoin taskukameran voisi korvata kännykällä, ne alkaa olla riittävällä tasolla. Silloin ei tarttis miettiä pokkaria.
Nimimerkillä "epätoivoinen Tampereelta"
Mää ainakin odotan innolla uutta Panasonicin GH3:sta todellisiin arvosteluihin. Aika rajun olonen laitos jos vaan lunastaa esijutuissa olleet väläykset. Tällä hetkellä GX1:llä kuvaava ja tyytyväinen. 20mm/f1.7 on muuten ollut kolmesta putkesta se kaikkein innostavin.
Olen Villen kanssa samaa mieltä. Nyt on aika vaikea itselleen se paras ja käyttökelpoisin kamera...
Mielenkiintoisia huomioita. Tulen todennäköisesti hankkimaan täyden kennon kameran jossain vaiheessa, mutta jätän myös kroppikennon itselleni juuri sen vahvuuksien vuoksi. Mukana kuljetettavuus on erittäin tärkeä asia, koska se määrää pitkälti sen, tuleeko kamera otettua mukaan silloinkin kun ei ole pakko. Myös laajemmasta syväterävyydestä on hyötyä esim. maisemakuvauksessa kun yritetään saada koko kuva-alaa terävyysalueen sisään. Ammattikuvaajat käyttävät tietysti aina jalustaa, mutta tämä näin niinkuin harrastajan näkökulmasta arvioituna.
Kiitos hyvistä jutuista,
Teemu, Digikuvaaja.net
Minun mielestäni riittävä koko- ja painoero tulee vasta m4/3- ja FX-koon järjestelmien välillä.
DX-koon huono puoli on vielä sekin, että objektiiveina on melkein pakko käyttää turhan suuria täyden kennon laseja, koska DX-koolle ei ole esim. kiinteäpolttovälisiä saatavana. Tai on, mutta ei montaa.
Tämä on siis vain mielipide. Jokainen tekee omasta mielestään parhaat ratkaisut.
Totta puhut, kiinteäpolttovälisiä laseja soisi olevan paljon enemmän DX-koolle. Kun kuskaan mukanani Samsung NX10:tä sekä 30mm ja 16mm objektiiveja, niin paketti on mukavan pieni. Canon 7D:n kanssa mukana on useimmiten Sigman 50-150mm f/2.8, joka on huomattavasti pienempi ja mukavampi kästiellä kuin vastaavat objektiivit täyden kennon rungolle (70-200 f/2.8). Zoomissa ei ole edes kuvanvakaajaa, joten se on tosi sutjakan kokoinen. Nämä olen käytännössä kokenut itselleni sopiviksi ratkaisuiksi.
Itselläni on muutama pokkari ja pari DX koon Nikonia. Kännyköiden parantuessa "kakkos-pokkari" on jäänyt ihan turhaksi. Myös järkkärin käyttö on vähentynyt Nikonin "laatu-pokkarin" hankinnan jälkeen, koska koko ja paino ovat minulle tärkeitä. Ehkä tilanne kehittyy niin kuin Matti sanoo. Eli markkinat jakaantuvat FX kennoisiin ja sitten selkeästi pienempiin kameroihin.
Nokia 808 on ainakin minun kuvaamisessa jättänyt useasti D300s:n laukkuun lepäämään. Kieltämättä valovoimaista DX-laajakulmaa tässä on vuosia kaivattu.
Aivan samoja mietteitä täälläkin ja olen päätynyt siihen samaan lopputulokseen että m43 ja FF olisivat käytännönläheisen kaukana toisistaan sekä kooltaan ja painoltaan että DOF:iltaan. "DX"-koolla (kun nyt nikonistien seassa rupatellaan ;) kun vielä ilmenee himmennystarvetta yleiskuvissa ja ainakin DSLR-puolella koko ei lopulta merkittävästi pienene FX-sarjasta.
Pakkaa kuitenkin sekoittaa nyt Fujin X-sarja johon näyttää pukkaavan täyslaidallinen järkevästi suunniteltua (siis kooltaan ja painoltaan) riittävän laadukasta lasia. Tämä siis saattaisi tarjota sen kompromissin joka mahdollistaa kahden eri järjestelmän "loukkuun" ajautumisen vakavampien harrastajien piirissä ;) Ko. systeemillä on kuitenkin tässä vaiheessa yksi merkittävä puute ja se on huono RAW-tuki poikkeavalle kennolle ja kenties myös hinta.
Tuo Fuji X pitää ensin itse kokea ja nähdä. Fuji X Pro1:ssa oli niin paljon käytettävyysongelmia, että kokonaisuus on säälittävän keskinkertainen.
Jos Fuji X:n etsimestä näkee silmälaseilla ja siinä on diopterinkorjaus, tarkennus toimii niin kuin nykyaikana pitääkin, napit ovat loogisilla paikoilla jne., niin se voi olla hyvä kamera.
Kuten sanottu, kuvan laatuhan ei ole ongelma suurimmalle osalle, joten käyttömukavuus tai sanotaanko käyttösopivuus on paljon tärkeämpi asia.
En ole katunut Canonin DX-koon hylkäämistä ja Micro 4/3:een siirtymistä hetkeäkään. Pidän kovasti noista M4/3-objektiiveista, Panasonicin f/2.8-zoom on esimerkiksi todella näppärän kokoinen lasi (Canon 6D ja EF 24-70mm f/2.8 yhteensä 1,7 kiloa, OM-D ja Panasonicin 12-35 f/2.8 yhteensä noin 700 grammaa).
Moose Peterson joskus mainitsi kirjassaan termin "bag of confidence" eli vapaasti suomennettuna laukullinen luottamusta. Vaikka kaveri kyllä myöntää olevansa myös kalustoharrastaja niin kommentissa on pointtinsa. Pitää uskoa omiin varusteisiinsa. Muuten miettii jatkuvasti kaikkea muuta kuin sitä kuvaa minkä haluaisi ottaa.
Joillekin se tarkoittaa täyden kennon kameraa, joillekin pokkaria. Idea on kuitekin sama, pitää uskoa itseensä ja kameraansa, että pystyy ottamaan sellaisen kuvan kuin haluaa.
Kun uskoo itseensä ja kameraansa ( eli myös osaa käyttää kameraansa ) niin se luo mahdollisuudet paremmille valokuville ja itsensä kehittämiselle.
En sanoisi tuota itse paremmin.
Meidän talossa ei ole enää digipokkareita, niin pientä kameraa ei olekkaan jonka voisi ottaa kivuttomasti mukaan ja pienellä kameralla kuvaaminen on tuskaa. Kännyköillä kuvaillaan silloin kun joku 4 d-järkkäristä ei ole mukana.
Itse en katso tarpeelliskesi muutenkaan pitää kameraa aina mukana.
Järkkäreistä 2 on croppikennolla ja kaksi täyskennolla. Jos en työkseni kuvaisi niin cropilla pärjättäis hyvinkin. Kokoero noissa Canoneissa on huomattava vaikka kaikissa on kahvat kiinni aina ja cropit on 10-sarjalaisia.
Harrastekamerana vanha 20D on mieluinen, kaikki pelaa niinkuin pitääkin.
Hannu KH
"Olen varmaan joidenkin mielestä jo kyllästymiseen asti toistanut, että kameran vaihtaminen toiseen ei tee kenestäkään parempaa kuvaajaa."
Eipä sitä voi toistaa liikaa kun samaan aikaan markkinointimiehet keksivät aina jokaiseen tapahtumaan uudet "pakolliset" vekottimet joita ilman kuvia ei saa.
Ja kaikesta markkinointipaskasta ja propagandasta huolimatta eihän tämä kinokoko/35mm/135 ole mikään täysi koko koskaan ollutkaan.
Sehän oli vain pienin formaatti jossa analogisen ajan tekniikka pystyi useimpiin käyttötarkoituksiin riittävään resoluutioon ja herkkyyteen, mikä johti sen valta-asemaan.
Digitekniikalla pienemmät formaatit ovat ylittäneet resoluutioltaan sen tason ja herkkyydessä mennään ihan toisissa ulottuvuuksissa.
Pienemmälle formaatilla on helpompaa tehdä erittäin laadukasta zoom-optiikkaa, ja myös valovoimaisenakin, ilman että koko kasvaa kilpailemaan kenttätykin putken kanssa.
Varsinkin 4/3 kenno tuntuu sattuneen sopivan kokoiseksi huomioiden että optisesta suorituskyvystä tinkimällä päästään myös pienikokoisiin objektiiveihin.
Tuo joustavuus taitaa saada filmiajan ajatteluun fossiloituneet kateellisiksi joten kinokokoa hypetetään nyt kuin Jeesuksen toista tulemista.
Ja esim. laajaa syväterävyyttä tarvittaessa, kuten esimerkiksi maisemissa, isompi formaatti ei välttämättä anna yhtään enempää todellista kuvan resoluutiota/tarkkuutta johtuen diffraktiosta:
DOF limits, diffraction, and format
Hei
Itselläni on Panasonicin LX-3 ja gh-2.
En voisi olla tyytyväisempi kameroihini ( kiitos Matti testeistä!)
Laatu riittää minulle hienosti harrastekuviin ja jos jossakin tilanteessa ei aina ihan onnistu saamaan sitä tulosta, mitä on halunnut, niin enemmän se on minun taidoista kiinni.
Laatu siis riittää, varsinkin kun muistelee vuonna 1999 ostettua Kodakin DC-280 pokkaria. Päivällä auringonpaisteessa sai ihan mukavia kuvia, mutta yöllä ei näkynyt kuvissa kuin korkeintaan katulamput
Erkki P
Pikselikisasta ollaan nähtävästi siirtymässä kisaamaan kennon koossa. Itse veikkaan, että täyskennokin jää vielä pieneksi.
Mun mielestä pikselikisa on Nikonin myötä palannut.
Ennen jotkut vaihtoivat Canonista Nikoniin, kun Canonissa oli liikaa pikseleitä ja Nikonissa on "oikea" määrä pikseleitä, 12 miljoonaa.
Nyt taitaa näillä vaihtajilla olla sormi suussa.
Canonin etu on sRAW, jolloin tarvittaessa voidaan ottaa pienempiä RAW-kuvia. D800:lla on otettava 36 miljoonan monstereita, vaikka lopputuote olisi netti-tai 10-kuva.
Hannu KH
Olen Hannun kanssa samaa mieltä, että D800:ssa on jopa liikaa pikseleitä moneen käyttöön. Kuvat ovat epäkäytännöllisen suuria.
Kuvaan Olympuksella monet hommat, koska Nikonin tiedostot ovat ihan turhan isoja.
Nikon D600 helpottaa, mutta siinäkin voisi olla sRAW tai joku vastaava.
Tosin omien kyselyjeni perusteella monikaan ammattilainen ei käytä sRAW vaihtoehtoa, koska haluaa kuvatessa kuitenkin tallentaa kaiken mahdollisen.
Kyllähän noista pikseleistä on iloakin. Esim. Gh2:n 16 megabikseliä antaa aika paljon liikkumatilaa kuvan rajaamiseen verrattuna vaikkpa vanhempien Penien 12 megabikseliin.
Itseäni kiinnostaa nähdä, missä järjestelmässä kehitys menee vauhdikkaimmin eteenpäin ja mihin järjestelmään kehityspanoksia satsataan. Täyden kennon järkkärit ovat aiemmin uusiutuneet hitaasti ja on kai voitu luottaa siihen, että suurella kennolla kompensoidaan tiettyä teknistä jälkeenjääneisyyttä.
Aika näyttää, alkavatko isokennoiset päivitty nykyistä rivakammin. Toivottavasti myös hinnat alkavat päivittyä samalla alaspäin.
Et sinä anonyymi niistä lisäpikseleistä hyödy rajaamisessa yhtään mitään jos niissä ei ole enää oikeata informaatiota.
Esimerkiksi pokkareista voisi kaikista heittää huoletta kolmanneksen pikseleistä pois menettämättä oikeastaan yhtään kuvan todellista resoluutiota. Verrattuna vuosikymmenen takaiseen nykypokkarien pikselit ovat täyttä diffraktion ja optiikan aberraatioiden sumentamaa paskaa. (kohinakin vain on peitetty pesemällä sitä pois yksityiskohtien kanssa)
Ja ainakin suurta syväterävyyttä vaativissa maisemissa osa D800:n pikseleistä jää kuvan todellisen informaatiosisällön kannalta täysin turhiksi tallennustilan syöjiksi.
Sen pikselimäärällä/koolla diffraktion vaikutus kuvan maksimiresoluutioon alkaa f/9:n paikkeilla.
Itse asiassa Airyn kiekko on jo ylittänyt yksittäisen pikselin koon f/5.6:lla.
4/3 kennolla ja 16MP:llä diffraktio alkaa vähän kerrassaan heikentämään kuvan maksimiresoluutiota f/5.6:n jälkeen.
Joten ei tosiaan kannata toivoa enää yhtään lisää Markkinoinnin Paskaa, varsinkin kun se on vielä haitallista kehitykselle dynamiikassa ja kohinassa.
Ja ei kinokennoiset tule halpenemaan maagisesti.
Sivun 11 yhdestä piikiekosta saatavien erikokoisten kennojen määrällinen suhde ei tule muuttumaan mihinkään vaan kennon hinta tulee aina kasvamaan lähes logaritmisesti kokoon verrattuna:
Canon CMOS White Paper
Muistutan, että olen tehnyt 6 megapikselin kameralla monet lehden kansikuvat ja aukeaman kokoiset kuvat.
Jep, juuri kaksi viikkoa sitten Lappeenrantalainen Lauri Heino sanoi, että tuntee toisen kuvaajan joka edelleen kuvaa mm. kansikuvia "vanhalla" 8 MP:n rungolla.
Että se siitä tarpeesta viimeisimpään megapikselimonsteriin...
Ja tähän uusimpaan Jeesuksen toiseen tulemiseen eli 35mm retroformaattiin, että on niitä tilanteita joissa APS-C:lläkin on syväterävyyden ohuuden kanssa ongelmia. (ja muuallakin kuin makroilussa)
"Et sinä anonyymi niistä lisäpikseleistä hyödy rajaamisessa yhtään mitään jos niissä ei ole enää oikeata informaatiota."
Kyllähän niissä informaatiota silloin onkin, jos ne valitaan mukaan. Todennäköisyys, että valittu alue tulostuu terävänä, on suurempi kuin pikseleitä on enemmän.
Itsekin olen sitä mieltä, että minimissään jopa yksi pikseli riittää. Sillä kuvasta erottaa esimerkiksi yön ja päivän toisistaan - mahdollisesti.
Keskustelussa ei ole huomioitu lainkaan suuremman kennon etua saavuttaa helpommin laajempi kuvakulma. Mielestäni kroppikennoisen kameran harvoja heikkouksia on juuri kuvakulman kaventuminen. Laajakulmaisia objektiiveja on tarjolla huomattavasti vähemmän kroppikennoisille kameroille. Yleinen 1.6/1.5x kroppi näkyy jo merkittävänä kuvakulman kaventumisena. Toki vastaavasti telepäässä saavutetaan helpommin kapeampia kuvakulmia (pidempiä polttovälejä) mutta kuten aina, kamera on valittava käyttötarpeen mukaan. Maisema- ja tilannekuvaaja osaa arvostaa laajakulmaa kun taas lintubongari pitää telepäästä.
Kuvanlaadusta on varmasti väitelty aina, mutta yksi huomionarvoinen asia aiheeseen liittyen on mielestäni jäänyt täällä vaille huomiota. Mitä suurempi on kennolla olevan yksittäisen pikselin fyysinen koko, sitä pienempi on vastaavasti kohina sekä valovuoto. Toki lähes kaikilla nykyisillä kameroilla saadaan erittäin vähäkohinaisia kuvia, mutta nyt piti aiheen mukaisesti nimenomaan vertailla kennojen eroja. Suurempi kenno suhteessa pikseleiden määrään tuottaa hämärässä laadullisesti parempia kuvia.
Itse kuvaan kroppikennoisella, 7D. Mutta koska olen koukussa valitettavan kalliiseen harrastukseen, on ainaisen säästämisen kohteena ja haaveena lisäksi myös suuremmalla kennolla varustettu kamera.
-JN
Lähetä kommentti