Hauskaa vappua!

Samsung NX 200 + 18 - 55 mm f/3.5 - 5.6
@ 18 mm, f/7.1, 1/40 s. ja ISO 200.

Lightroom 4.1 Release Candidate ilmestyi

Adobe on julkistanut Lightroom 4.1 Release Candidate version. Siinä on tuki monelle uudelle kameralle, joista minua kiinnostaa tällä hetkellä eniten tietenkin Olympus E-M5.

Olympus E-M5 keikalla

Olympus E-M5 + M.Zuiko Di 45 mm f/1.8
@ f/1.8, 1/80 s. ja ISO 1600

Kokeilin eilen Olympusta pienimuotoisessa rock konsertissa. Suomicountryn legendaarinen outlawbändi Freud Marx Engels & Jung aloittaa Albumiklassikot keikkakiertueensa torstaina 3.5. Tavastialla Helsingissä. Eilen oli eräänlainen kiertueen kenraaliharjoitus Sture 21:ssa ja koska sain kutsun, niin menin paikalle. Kamera piti tietenkin ottaa mukaan.

Olympus E-M5 +  Panasonic 20 mm f/1.7
@ f/1.8, 1/80 s. ja ISO 1600

Keikka oli pienelle yleisölle pienessä paikassa ja valot sen mukaiset, eli vaatimattomat. Herkkyys piti nostaa vähintään ISO 1600 tasolle, vaikka valovoimaa oli käytössä. Kuvasin osan kuvista uudella Sigma 19 mm f/2.8 objektiivilla ja sitä varten nostin herkkyyden ISO 2500 arvoon, jotta sain suljinajan pidettyä siedettävänä. Kuvasin raakana ja avasin kuvat Capture One ohjelmalla. Valkotasapainoa lukuunottamatta en ole tehnyt kuviin mitään säätöjä.

Olympus E-M5 + Sigma 19 mm f/2.8
@ f/2.8, 1/40 s. ja ISO 2500

Kun katsoin kuvia jälkeenpäin, niin olisi pitänyt nostaa herkkyyttä ihan reilusti enemmän. Olympuksen kuva kestää melko korkeitakin herkkyyksiä ja olisin voinut kuvata lyhyemmällä suljinajalla. Tämä oli oikein hyvä kokeilu Olympuksella ja vakuutti jälleen tämän pienen kameran ominaisuuksista.

Olympus E-M5 + Sigma 19 mm f/2.8
@ f/2.8, 1/40 s. ja ISO 2500

Sigmasta lisää, kun olen ehtinyt kuvata enemmän. Lasi vaikuttaa hintaansa nähden asialliselta.

Hyvä paremmaksi, Panasonic GX1

Panasonic GX1 + PZ 45 - 175 mm f /4 - 5.6
@ 62 mm, f/5.6, 1/400 s. ja ISO 400.

GF1 oli Panasonicin ensimmäinen mikrojärkkäri ja hyvä se olikin. Kirjoitin siitä heti tuoreeltaan vuonna 2009. Mikrojärkkäreitä on sen jälkeen tullut vaikka kuinka monta, mutta GF1:lle on kaivattu arvoistaan seuraajaa. Viime marraskuussa Panasonic esitteli sellaisen, mallimerkinnältään GX1.

GX1 on tutun oloinen ja GF1 kameraan tottunut kokee uuden heti omakseen. Ulkomuoto on pientä laihdutusta lukuunottamatta samanlainen kuin GF1:ssä, mutta kuvausote on parempi pienten sormiulokkeiden ansioista. Perusnappulat ovat tutuilla paikoilla, mutta muutoksiakin on tullut ja nyt käyttöliittymässä on enemmän kustomointimahdollisuuksia.

Vasemmalta, Panasonic GF1 ja GX1.

Kosketusnäyttö on hyvin toteutettu, mutta en osaa sellaista oikein kamerassa hyödyntää. Joillekin tämä ominaisuus voi olla jopa valintakriteeri.

GX1 on hyvin tehty ja runko on tukeva sekä kaikin puolin mekaanisesti asiallinen.

Silloin, kun GF1 tuli, niin olin sitä mieltä, että etsin ei ole välttämätön tällaisessa kamerassa. Nyt olen muuttanut mieleni ja haluan kuvata etsimeen katsomalla joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Panasonic GX1 on erittäin tyylikkään ja pelkistetyn näköinen osittain siksi, että etsin puuttuu, mutta se hankaloittaa kuvaamista.

Panasonic GX1 + PZ 14 - 42 mm f /3.5 - 5.6
@ 14 mm, f/3.5, 1/100 s. ja ISO 800.

Panaan saa lisävarusteena hyvän etsimen, mutta se nostaa kameran hintaa huomattavasti. Irroitettavassa etsimessä on se hyvä puoli, että sen saa irti. Kiinni olleessaan etsin vie salaman tai muun lisälaitteen paikan.

GX1 on edeltäjänsä lailla suunnattu valokuvaajille, jotka haluavat itse säätää kameransa aukot ja ajat. Säätimet ovat melko hyvät, mutta toivoisin kaksi säätöpyörää; yhden peukalolle ja yhden etusormelle. Kun yhdellä säätöpyörällä on kaksi tehtävää, niin se lisää erehdyksen mahdollisuutta. Kaikkeen tottuu, mutta minulla käy edelleen usein niin, että säädän aluksi väärää asiaa, vaikka olen kuvannut GF1:llä jonkin verran.

Panasonic GX1 +  100 - 300 mm f /4 - 5.6
@ 300 mm, f/8, 1/1250 s. ja ISO 160.

Tarkennuksen nopeus ei ole mikrojärkkäreissä enää mitään uutta ja Pana GX1 tarkentaa erittäin vauhdikkaasti ja täsmällisesti. Hämärässä tarkennus hidastuu, mutta yllättävän vähän.

Kuvan hyvä laatu mikrojärkkäreissä ei sekään ole enää uutinen. Panasonic GX1:ssä on erinomainen kuvanlaatu, joka kestää hyvin ainakin ISO 3200 herkkyydelle asti. Kuvanlaatu ei ole nykyään millään muotoa este m4/3 kameran ostamiselle.

Panasonic GX1 + PZ 45 - 175 mm f /4 - 5.6
@ 175 mm, f/5.6, 1/500 s. ja ISO 160.

Panan kanssa pakettina myydään moottorizoomia PZ 14 - 42 mm f/3.5 - 5.6. Kokeiltuani tuota lasia en voi sitä suositella, ainakaan valokuvaukseen. Zoomaus ja käsitarkennus ovat kumimaiset ja tunnottomat. Optisesti zoomi on kohtalaisen hyvä varsinkin laajakulma-asennossa, mutta pisimmällä polttovälillä suorituskyky laskee. Pieni koko on hyvä asia, mutta mielestäni optinen suorituskyky ja käyttömukavuus menevät edelle valintaperusteissa.

Panasonic GX1 + PZ 14 - 42 mm f /3.5 - 5.6
@ 42 mm, f/5.6, 1/4000 s. ja ISO 400.

Kokeilin myös toista moottorizoomia PZ 45 - 175 mm f/4 - 5.6. Tämäkin on mukavan pieni, mutta käyttöä koskevat samat moitteet, kun yllämainittua lyhyempääkin zoomia. Optisesti tämä on varsin käyttökelpoinen ja hyvä vaikka reissuun, jos moottoritoimintojen kanssa pärjää.

Minä ostaisin pelkän rungon ja sitten objektiivit erikseen. Jättäsin luultavasti zoomit kauppaan ja ottaisin mukaan kiinteäpolttovälisiä valovoimaisia objektiiveja.

Panasonic GX1 on hyvä mikrojärkkäri. Se on pieni, suorituskykyinen ja kohtuuhintainen ilman etsintä. Panasonic GF1:llä kuvanneet pitävät GX1:stä varmasti. Jos etsimen puute ei haittaa, niin silloin hinta - laatusuhde on hyvin kohdallaan, mutta etsimen kanssa GX1 on hieman kallis.

Leijuntaa Japanissa

The New York Times julkaisun Lens kuvablogi on suositeltavaa katseltavaa kaikille. Eilen löysin sieltä japanilaisen Natsumi Hayashin kuvia, jotka ovat hauskoja. Käy katsomassa ja lukemassa Lens blogin juttu ja lisää kuvia Natsumin omassa blogissa.

Nuo kuvat ovat paitsi hauskoja niin myös erinomaisen hienosti toteutettuja myös teknisesti.

Työpajassa on vielä tilaa

Kesäkuun valaisutyöpajassa on vielä tilaa. Tule mukaan oppimaan salamavalaisun perusteet. Tämän jälkeen et enää haparoi pimeässä, vaan osaat laittaa valot päälle oikealla teholla ja oikeaan suuntaan.

Lue lisää täältä ja ilmoittaudu.

Olympus E-M5 raakakuvat korkeilla herkkyyksillä

Kuvasin hämärässä testikuvia Olympus E-M5 kameralla ja avasin raakakuvat Capture One ohjelmalla. Säätelin kohinat ja terävöitykset oman makuni mukaan ja tallensin jpg-muotoon.

Valaistus oli hämärä ikkunanvalo, objektiivi 45 mm f/1.8 aukolla f/5.

ISO 1600

ISO 3200

ISO 6400

ISO 12800

Raakakuvat auki vaikka väkisin

Eilisen Capture One ilakointini jälkeen lukija lähetti minulle sähköpostia ja kyseli, että enkö ole kuullut Raw Photo Processor -ohjelmasta, joka on omantunnon mukaan lähes ilmainen ja johon tulee uusien kameroiden, esim. E-M5, tuki tosi nopeasti?

Olenhan minä kuullut RPP:sta ja kokeillutkin sitä. Tällaiset ohjelmat ovat mielenkiintoinen lisä isojen pelureiden seassa, mutta työn tekemiseen niistä ei ole. RPP:n käyttöliittymä on niin hirveä, että ei sillä pientä kokeilua enempää viitsi työskennellä. En epäile, etteikö RPP:lla voisi tehdä hienoa jälkeä, mutta kun on niin paljon käytettävämpiäkin ohjelmia, niin miksi vaivautuisin?

Jos RPP olisi ainoa ohjelma, niin sitten olisi varmaan pakko, mutta odottelen mieluummin muutaman viikon. Nyt Capture One tukee jo E-M5 kuvia ja niin tekee Lightroomin seuraava päivityskin.

Tällä ohjelmalla on varmasti omat kannattajansa ja hyvä niin. Jos olet tyytyväinen, niin sehän on tärkeintä.

Uusi Capture One avaa E-M5 raakakuvat!

Tänään ilmestyi uusi versio Capture One ohjelmasta ja se tukee Olympus E-M5 raakakuvia. Aivan mahtavaa, vihdoinkin joku ohjelma osaa tämänkin. Tein ihan pikaisia havaintoja ja kyllä raakakuvat tässäkin tapauksessa parantavat teknistä laatua. Työt häiritsevät juuri nyt pahasti bloggausta, mutta yritän saada huomenna jotain esimerkkejä näkyville.

Päivän potretti

Tässä yksi potretti, jonka kuvasin viime torstaina Nikonin virallisessa julkistustilaisuudessa. Vallitsevassa valossa Olympus E-M5 kameralla ja 45 mm f/1.8 objektiivilla. Kameran jpg pikkuisen hienosäädettynä. Valotus. f/2, 1/160 s. ja ISO 200.

Tämä kamera on aivan mainio laite ja siitä on tulossa suosikkini. Sillä on hauska kuvata. Odotan kovasti, että joko Lightroom tai Capture One osaavat avata Olympuksen raakakuvat, niin voin alkaa käyttää sitä töissäkin.

SSD levyllä nopeutta läppäriin

Olen pohtinut SSD-levyä läppäriini jo jonkin aikaa, mutta kova hinta yhdistettynä pienehköön kapasiteettiin on estänyt minua ostamasta puolijohdemassamuistia. Olen toki lukenut kuinka paljon SSD-levy nopeuttaa joitakin toimintoja verrattuna perinteiseen pyörivään levyyn, mutta siltikin korkea hinta on tökkinyt vastaan. Alkuvuodesta minulle tarjoutui tilaisuus kokeilla Verbatim SSD-levyä ja otin sen vastaan ilomielin.

Levyn kapasiteetti on ainoastaan 128 Gigaa, mutta läppärissä se on ihan tarpeeksi. Käytän vajaat pari vuotta vanhaa 13" Mac Book Prota lähinnä sähköpostitteluun ja surffaukseen. Matkoilla ja joskus kuvauskeikoilla minulla on aina mukana kaksi ulkoista 500 Gigan levyä joista toiselle tallennan kuvat ja toiselle teen varmistuksen. Ulkoinen levy siksi, että kun tulen kotiin tai toimistolle, niin kuvien siirto pöytäkoneelle on helppoa. Lisäksi on turvallisempaa, kun kuvat ovat eri paikassa kuin läppäri.

Kun avasin pahvilaatikon, johon Verbatimin levy oli pakattu, niin näky oli jotensakin vaatimaton. Mekaaniset levyt näyttävät korkean teknologian tuotteilta metallikoteloineen, mutta SSD-levy on musta muovilaatikko, joka kaiken lisäksi ei paina juuri mitään. Muistipiirit eivät tarvitse hermeettistä tilaa toimiakseen ja siksi suhteellisen yksinkertainen muovikotelo riittää.

SSD-levyn asentaminen läppäriini oli yksinkertainen homma. Otin muutaman kuvankin, mutta häpeäkseni täytyy myöntää, että onnistuin tuhoamaan ne. Kuvasin siis niiden päälle ennen kuin olin siirtänyt ne koneelle. Hyvät ohjeet löytyvät kuitenkin täältä.

Entäs sitten, muuttuiko mikään? Toki, konessani oli alkuperäinen 4200 kierroksen kovalevy, jota ei voi nopeushirmuksi kutsua parhaalla tahdollakaan. Nyt koneeni käynnistyy 1,5 minuutin sijasta n. 30 sekunnissa ja myös sammuninen on nopeampaa kuin ennen. Jotkut ohjelmat, mm. LR3 ja iTunes, käynnistyvät n. puolet nopeammin kuin aikaisemmin.

Äänettömyys on erittäin mukava asia, vaikka en sitä etukäteen osannut ajatellakaan. Kone on täysin hiljaa suurimman osa ajasta. Kovalla kuormituksella ainoastaan tuulettimet humisevat vaimeasti.

Virrankulutuksessa en ole huomannut muutosta suuntaan enkä toiseen. En tosin ole sitä mitenkään mitannut, mutta käyttöaika akulla tuntuu samalta SSD-levyllä ja kovalevyllä.

Nyt n. kolmen kuukauden käytön jälkeen kone toimii edelleen hienosti. En ole huomannut mitään asteittaista hidastumista, enkä muutakaan haittaa SSD-levyn asentamisen jälkeen. Läppärini käyttömukavuus on nyt huomattavasti parempi kuin ennen.

SSD-levyt ovat vieläkin kalliita verrattuna mekaanisiin levyihin, mutta nyt, kun olen SSD:tä käyttänyt, niin paluuta ei ole. Hinta - laatusuhde on mielestäni jo nyt tarpeeksi hyvä, jotta hankinta on perusteltu, ja paranee kaiken aikaa. Seuraavassa läppärissä ja pöytäkoneessakin ainakin käynnistyslevy tulee olemaan ilman muuta SSD.

Olen käyttänyt läppärin kanssa ulkoisena työlevynä niin ikään Verbatimin 500 Gigan perinteistä kovalevyä. Halusin sekä USB 3.0 että Firewire 800 liittimet ja Verbatim on niitä harvoja, joissa on molemmat.

Asensin pöytäkoneeseeni RocketU Quad USB 3.0 ohjainkortin, jolla saan kovalevyn siirtämään kuvat rivakammin koneelle. USB 3.0 on tosi nopea verrattuna FW800 tai USB 2.0 liitäntään ja nopeudesta on todellista hyötyä, kun siirrettävänä on vaikka 20 Gigaa kuvia tai videoita. Sääli vaan, että Apple ei ainakaan vielä ole laittanut nopeaa USBia yhteenkään koneeseen. Toivottavasti se tulee uusiin malleihin Thunderboltin rinnalle.

Osallistu työpajaan!

Kesäkuussa on tilaisuus oppia salamavalaisun perusteet Sulantoblogin työpajassa. Tämän työpajan jälkeen sinulla on eväät ja valmiudet tehdä vaikka presidentin potretti :)

Lue lisää täältä ja ilmoittaudu saman tien. Mukaan mahtuu 9 ensimmäistä.

Viikonlopun työpajassa ensi kuun lopulla Säynätsalossa Jyväskylän lähellä on vielä tilaa, joten jos osaat jo valaisun perusteet, niin lähde oppimaan lisää. Se on hauskaa.

Poistin kommentteja vahingossa

Poistin joitakin kymmeniä kommentteja erehdyksessä äsken. Olen todella pahoillani ja harmissani tapahtuneesta.

Yksi syy erehdykseen on se, että nykyään tämä Bloggerin hallintanäkymä muuttaa ulkoasuaan miltei päivittäin. Tänäänkin on jotain muutoksia.

Toinen syy on se, että en ilmeisesti näin aamusella oikein ajatellut mitä olin tekemässä.

Kirjasuositus, Näyttävä Panoraamakuvaus

Panoraamoja on tässäkin blogissa ollut viime aikoina ja panot ovatkin hauska juttu aina silloin tällöin. Panoraamojen teko on nykyään teknisesti vaivattomampaa kuin filmiaikoina, jolloin hommaan piti käytännössä olla sitä varten tehty erikoiskamera.

Minullakin on jäljellä venäläinen Horizon -kamera, jolla saa kinofilmille n. 180 asteen panon. Värkki on vuotanut valoa ainakin niin kauan kuin se on minulla ollut ja siksi se on jäänyt vähälle käytölle. Lisäksi suurennosten tekeminen / teettäminen on ollut hankalaa pitkän negan vuoksi.

Panoraamoissa on paljon opeteltavaa joka tapauksessa niin teknisessä mielessä kuin sisällönkin puolesta. Suomalaiset panoraaman pioneerit Kenneth Lehtinen ja Rami Saarikorpi ovat tehneet panoraamakuvauksesta oivan kirjan, jonka nimeksi on annettu Näyttävä Panoraamakuvaus. Kirja on perusteellinen, siinä käsitellään panojen tekniikkaa aina filmistä digiin erilaisilla kameroilla.

Sivuja on 239 ja asiaa paljon, joten vastinetta tulee koko rahalla. Välillä tuntuu, että aineistoa on turhankin paljon, mutta eipähän jää mitään puuttumaan. Yksittäisten kameramallien panoraamatoimintoja on mielestäni mukana turhaan, koska tuollaiset asiat vanhenevat nopeasti. Eri ohjelmia on myös käsitelty hyvin yksityiskohtaisesti, mutta kokonaisuutena kirja on runsas tietopaketti panoraamoista.

Uutta Nikonilta

Nikon esitteli tänään uuden järkkärirungon malliston edulliseen päähän. Nikon D3200 on ollut jo huhupalstoilla esillä teknisine tietoineen ajat sitten, mutta nyt se on siis virallista. Samalla esiteltiin mielestäni uutta kameraa kiinnostavampi tuote, uusi objektiivi AF-S Nikkor 28 mm f/1.8 G.

Nikon D3200

Uutuuskamera on D3100 mallin evoluutioversio, jossa on pikseleitä koko rahalla. Kennossa on 24 megapikseliä ja suurin herkkyys on ISO 12800. Uutta on lisävarusteena saatava WiFi-sovitin, jolla kuvat siirtyvät joko älypuhelimeen tai tablettiin. Sovittimen avulla kameraa voi myös ohjata esim. puhelimella ja kuva näkyy silloin puhelimen näytöllä.

Nikon D3200 tulee myyntiin ensi kuun aikana ja hinta 18 - 55 mm kittizoomilla on n. 699 euroa.

Uusi objektiivi sen sijaan kiinnostanee kovasti kaikkia täyden kennon Nikonilla kuvaavia. Suhteellisen pienikokoinen, kevyt ja kohtuuhintainen AF-S 28 mm f/1.8G on erittäin mielenkiintoinen lisäys Nikonin valikoimaan. Nyt ei enää tarvitse ostaa huippukalliita huippuvalovoimaisia Nikkoreita, jos haluaa modernin ja laadukkaan laajakulman täyden kennon Nikoniin. Uutuudessa on Nikonin Nanopinnoite, joten vastavaloon on lupa odottaa hyvää suorituskykyä.

Nikon D800 ja AF-S Nikkor 28 mm f/1.8 G.

Tässä kuvassa objektiivi näyttää vastavalosuojineen aika

isolta, mutta todellisuudessa lasi on valovoimaiseksi

laajakulmaksi kompaktin kokoinen.

Nikkoreista voi nyt rakentaa edullisen, optisesti erinomaisen ja valovoimaisen perussetin kolmella kiinteäpolttovälisellä objektiivilla: 28 mm, 50 mm ja 85 mm valovoimalla f/1.8.

Uusi 28 millinen tulee myyntiin ensi kuun aikana ja hinta on n. 699 euroa.

Nikon D800E, onko se järkevä hankinta?

Kokeilin Nikon D800E kameraa muutaman päivän ajan ja käytin sitä parissa kuvauksessa asiakkailleni. Olen oman päätökseni jo tehnyt ja tilannut kaksi Nikon D800 kameraa ilman Eetä, mutta siitä huolimatta vertailin E-mallia perusmalliin.

E-malli on käytössä ihan samanlainen kuin perusmallikin, joten siinä suhteessa ei näiden kahden välillä ole mitään valinnan vaikeutta. Molemmat käyvät.

Julkaisin jo yhden esimerkin, josta käy selville ero näiden kahden kameran kuvanlaadussa. Maisemat ja muut sellaiset kohteet, joissa on paljon pieniä yksityiskohtia saavat eniten hyötyä E-mallin terävämmästä kuvasta.

Henkilökuvat ja pienellä syväterävyydellä kuvatut kohteet sen sijaan eivät näytä välttämättä yhtään paremmilta tai terävämmiltä.

Henkilökuviin, joissa kuvattavilla on vaatteet päällä, en suosittele E-mallia moirén vuoksi. Erityisesti kankaiden rakenne houkuttelee sateenkaarikuviot esiin herkästi ja niiden poistaminen on aina lisätyö. Moiréta voi esiintyä muissakin kohteissa, kuten rakennuksissa.

Nikon D800E
Tämä on 100% rajaus. En valitettavasti voi näyttää koko kuvaa,
koska asiakkaani ei sitä halua. Moiré näkyy kuitenkin hyvin paidassa.

Nikon D800E

Nikon D800
Tämä kuvapari on tarkoitettu vain moirén havainnollistamiseen.
Kuvat on otettu hieman eri etäisyydeltä ja rajaus on eri
kohdasta kuvaa. Siksi terävyyden vertailu ei ole luotettavaa.

En halunnut E-mallia, koska lähes kaikissa asiakkaille tekemissäni kuvissa on ihmisiä vaatteet päällä ja tiesin kokemuksesta, että moiré voi olla ongelma. Perusmallin kuvassa on myös tarkkuutta ja terävyyttä yllin kyllin tarpeisiini.

Perusmallin kuva on erittäin terävä ja kaikin puolin hieno teknisesti, joten sillä pärjää käytännössä tosi pitkälle. E-malli on niille, jotka mielenrauhan tai muun syyn vuoksi haluavat tai tarvitsevat parhaan mahdollisen FX-koon kuvan resoluution ja terävyyden muodossa. Perusmallin kuvaa voi tarvittaessa terävöittää hyvällä menestyksellä, mutta pikselitasolla E-malli on aina parempi.

Nikon D800E on tällä hetkellä kiistatta paras FX koon kamera, jos haetaan mahdollismman terävää kuvaa. Se menee keskikoon kameroiden alueelle ja hinta - laatusuhde on uskomaton. Mikään keskikoon kamera ei yllä lähellekään Nikonia käytettävyydessä. Nikon maksaa murto-osan edullisimmankin keskikoon kameran hinnasta ja tuo keskikoon kuvanlaadun siten lähemmäs taviksia.

FX-koon kamera ei tietenkään voi olla keskikoon kamera objektiivien polttovälien ja kuvakulmien erilaisuuden vuoksi eikä keskikoon kuvauselämystä voi saada kuin katsomalla hulppean kokoiseen etsimeen. Keskikoon kuvanlaatua Nikon kuitenkin tarjoilee alehintaan.

Voisi kärjistäen sanoa, että m4/3 kameroiden kuvanlaatu on samalla tasolla kuin APS-C kameroiden muutama vuosi sitten, APS-C kameroiden kuvanlaatu on samalla tasolla kuin FX-kameroiden muutama vuosi sitten ja että Nikon D800E:n myötä FX-koon kameroiden kuvanlaatu on samalla tasolla kuin keskikoon kameroiden muutama vuosi sitten.

Nikon D800E maksaa n. 400 euroa enemmän kuin perusmalli, mutta mukana tulee Nikon Capture NX2 ohjelma, jonka uusimmassa versiossa on moirén poistoon työkalut. Mielestäni perusmallin hinta - laatusuhde on parempi, mutta se on vain minun mielipiteeni

Taas kerran voi sanoa, että valokuvaajalla tai kameraharrastajalla eivät ole asiat olleet koskaan näin hyvin. Kamerat ovat parempia kuin koskaan ennen ja valintamahdollisuus käyttötarkoituksen mukaan on suurempi kuin koskaan ennen. Pitäisi vain osata hyödyntää välineiden erinomaisuus tuottamalla hyvää sisältöä kuviin.

Säälittävää touhua

Suomen virallinen ykköspotretti on sitten julkaistu ja se on jo herättänyt keskustelua, varsinkin valokuvaajien parissa. Olen saanut sähköpostia parilta kolleegalta ja ainakin Suvannon Timo ehti omassa blogissaan jo käsitellä aihetta. Tuo puhuttava potretti on tietenkin presidentti Sauli Niinistön virallinen muotokuva.

Presidentin virallisen muotokuvan ei tarvitse olla erikoinen tai dramaattisesti valaistu, mutta kyllä se hyvin tehty saa olla. Niinistön virallinen kuva on platkusti edestä valaistu ja taitaa olla kuvankäsittelylläkin osuutensa kasvojen muotoilussa. Pahin moka kuitenkin on tausta ja mallin erottuminen taustasta, joka on jäänyt kuvaajalta täysin vaille huomiota. Pelkästään tausta- ja / tai korkovalon lisääminen olisi nostanut kuvan eri sarjaan. Veikkaan, että painettuna tämä kuva menee useammankin kerran ns. tukkoon.

En tiedä Niinistön virallisen kuvan kuvaajan, Kokoomuksen puoluetoimistossa työskentelevän Pasi Heiskasen taustoja, mutta olisiko kyseessä innokas valokuvauksen harrastelija, josta on tullut vieläkin innokkaampi, kun on saanut tällaisen mahdollisuuden? Valokuvaaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, ei edes yksinkertaisen kuvan kuvaaminen. 

Tavallisten tavisten häissä joskus joku morsiamen / sulhasen kaverin tuttu, joka omistaa järkkärin, hoitaa virallisen hääkuvauksen ilmaiseksi tai nimellisellä korvauksella, koska siinä säästyy hääparilta rahaa. Voi olla, että hääpari on oikeasti köyhä eikä varaa ole ammattikuvaajaan tai sitten hääpari ei ymmärrä tai välitä valokuvauksesta mitään. Sitä paitsi voihan lopputulos olla ihan hyväkin. Oli miten oli, niin hääparin hääkuvat päätyvät sukulaisille, naamakirjaan jne.

Presidentin virallinen muotokuva sen sijaan päätyy julkisesti esille moneenkin paikkaan ja saa sijansa jopa historian kirjoituksissa ja kuvituksissa. Siksi on ihan pakko ihmetellen kysyä, että olisiko siitä ollut jotain haittaa, jos kuvan olisi tehnyt joku osaava valokuvaaja? Tässä tapauksessa tuskin oli kyse rahasta, eikä se nyt niin paljon olisi maksanut missään tapauksessa.

Mielestäni on säälittävää, että Suomen presidentin virallinen potretti on kotikutoisen näköinen. Tästä maasta olisi helposti löytynyt valokuvaaja tekemään homman tyylikkäästi ja huolella. Minäkin tunnen monta sellaista kuvaajaa. Eikä se varmasti olisi maksanut liikaa. 

Nikon D800E esimerkkikuva

Tässä yksi esimerkkikuvapari Nikon D800 ja Nikon D800E kameroilla. Olen kuvannut molemmat kuvat samalla valotuksella ja samalla objektiivilla jalustalta. Kuvasin raakana ja avasin kuvat Lightiroom 4:ssa oletusasetuksilla.

Nikon D800

Nikon D800E

Tämän kuvaparin avulla voit arvioida terävyyden ja yksityiskohtien eroja näiden kahden kameran välillä. Minulla on muutama esimerkki moirén esiintymisestä ja huomenna toivottavasti myös pätkä videota. Tähän aiheeseen siis palataan vielä useamman esimerkkikuvan kanssa.

Käytin näissä kahdessa kuvassa AF-S Nikkor 50 mm f/1.4 objektiivia aukolla f/8, jolla valotusajakasi tuli 1/400 s. Herkkyys oli luonnollisesti ISO 100.

Jokainen arvioikoon itse kuvien eroja, mutta tässä oma ensivaikutelmani. E-mallin kuva on selvästi terävämpi kuin perusmallin, mutta perusmallin kuvakin on erittäin tarkka ja yksityiskohtainen.

Tässä vaiheessa olen omaan päätökseeni ostaa perusmalli ilman Eetä enemmän kuin tyytyväinen. Perusmallin kuva on käyttööni enemmän kuin riittävän hyvä ja kahden rungon ostajana säästän nykyisen hintaeron perusteella n. 800 euroa.

Yksi pieni, mutta tärkeä epäkohta kävi ilmi ennen kuin ehdin kuvata yhtään kuvaa E-mallilla. Nikonissa on nimittäin erinomaisen hieno ominaisuus, jonka avulla kuvaaja voi tallentaa kameransa asetukset muistikortille ja siirtää ne sitten toiseen samanlaiseen kameraan. Vaikka Nikon D800 ja 800E ovat ulkoisesti samanlaiset, niin sen verran eroa jossakin firmiksessä tai vastaavassa on, että asetusten siirto näiden kameroiden välillä ei onnistu.

Ilman suodatinta

Nyt katsotaan onko niissä mitään eroa ja onko toinen 

400 lisäeuron arvoinen.

Pakko kehuskella, että sain ihan oman Olympuksenkin.

On se vaan hieno kamera sekä katsella että kuvailla.

Kaikki ajavat polkupyörällä

Amsterdam on Kööpenhaminan ohella tunnettu polkupyöristä ja pyöräilijöistä. Kaikki ajavat pyörällä, se on kulkuneuvo niin työ kuin huvimatkalle. Polkupyöriä on joka paikassa, sillankaiteisiin nojailee lukemattomia pyöriä ja niille on jopa parkkitaloja. Pyöräily on sympaattinen tapa liikkua ja mikäs on ajellessa, kun maasto on tasaista ja kaupungin infrastruktuuri suunniteltu pyöräilyyn.

Kuvasin pyöräilijöitä Amsterdamin matkallani ja tässä muutama valikoitu otos. Tämä ei ole kattava reportaasi Amsterdamin pyöräkulttuurista, vaan muutaman tunnin aikaansaannos. Minulla oli hauskaa kuvatessani näitä. Kunnollisen rahtipyörän puuttuminen kuvista vähän harmittaa, mutta ensi kerralla sitten.

En jaska joka kuvaan liittää teknisiä tietoja, mutta ne ovat kuvien exiffeissä. Kuvasin Panasonic GH2 kameralla sekä Olympus 45 mm f/1.8 ja Olympus 12 mm f/2 objektiiveilla. Laiton kameran herkkyyden pienimmälle ( ISO 160 ), koska halusin valotusajan niin pitkäksi, että liike näkyy. Valotusohjelma oli A eli aukon esivalinta ja kuvausaukko vaihteli välillä f/13 - f/22, joilla valotusajaksi tuli 1/60 - 1/25 s.

Valoa oli niin paljon, että minun oli pakko himmentää runsaasti. Näin käy lähes aina päivällä ulkona, jos tällä tavalla halutaan liike näkyviin kuvissa. Harmaa- tai polarisaatiosuodatin objektiivin edessä auttaisi, mutta se ei ole kovin kätevää.

Panoraamakuvaajan haastettelu

Kun tässä panoraamoista on ollut puhe ja puhelimella niitä kuvailin Amsterdamissa ollessani, niin puhutetaan välillä ihan oikeaa panoraamakuvaajaa.

Kävellessäni Rembradtpleinilla löysin aukion nurkalta valokuvaajan myymässä, mitäs muutakaan kuin panoraamakuvia. Jan van der Woning niminen kuvaaja vaikutti sympaattiselta hemmolta, joten tein hänestä pienen haastattelun videolle. Janilla on vakiopaikka aukion kulmalla, joten käy tervehtimässä häntä, jos olet liikkeellä siellä päin.

Tämä oli samalla hyvä mahdollisuus kokeilla Rode videomikrofonia varten ostamaani  Dead Cat tuulisuojaa, koska ulkona pienikin tuulenvire tekee helposti äänen käyttökelvottomaksi. Haastattelun aikana tuuli jonkin verran ja ainakin siinä tilanteessa kuollut kissa vaimensi suhinat tehokkaasti. Suosittelen.

Apulaiseni Kristiina dokumentoi haastattelutilanteen.

Kuvasin Panasonic GH2 kameralla ja Olympus 12 mm f/2 objektiivilla. Käytin laajakulmaa, koska mikrofoni oli kameran päällä ja halusin päästä lähelle haastateltavaa, jotta saisin äänen kunnolla tallennettua. Laajakulma sopi myös käsivarakuvaamiseen hyvin. Säädin äänen tasot käsin ja tarkkailin mittareista, että ääni ei mene säröille. Äänen kuuntelu kuvauksen aikana olisi ollut paras vaihtoehto, mutta Panassa ei ole kuulokeliitintä, joten piti tyytyä kompromissiin.

Puhelinpanoraamoja matkalta

Panasonic GH2:n akku sippasi kesken kaiken tänään ja olin jo hetken allapäin, koska ei ollut kameraa. Mutta olihan minulla iPhone, jolla kuvaan tosi vähän eli liian vähän. Avasin puhelimessa AutoStitch-ohjelman ja aloin tehdä panoraamoja. Sehän olikin hauskaa, koska Amsterdam on kanaviensa ansiosta houkutteleva paikka panoraamoille.

Tässä muutama pikapanoraama puhelimella.

Yksi potretti matkalta

Tässä paikallisen pienen pizzerian pitäjä Amsterdamista miljööpotretin muodossa. Kuvasin kolme ruutua, joista paras on yllä. Vallitseva valo ja nopea tilanne. Heppu suostui kuvaan ihan mielellään, mutta ei viihtynyt kameran edessä enää kolmannen laukaisun jälkeen.

Valaistus näytti silmälle ihan kohtalaiselta, mutta kuvassa sekavalo on aika hirveä ja siksi laskin värikylläisyyttä Lightroomissa. Huomasin lisäksi, että olin kiireessä rajannut huolimattomasti. Oikealla oli yläkertaan vievät portaat, jotka halusin kuvaan, mutta sitten nopeassa kuvaustilanteessa ikäänkuin unohdin ne. Tai paremminkin yllätyin kuinka nopeasti mallini kyllästyi kuvaamiseen. Kun katsoin kuvauksen jälkeen otoksia, niin yllä olevassa kuvassa portaat lähinnä häiritsevät, enkä ole aivan varma toimivatko ne tuossa allakaan. Rajasin kuvaa siis oikealta pikkuisen. Lisäksi säädin valotusta ja kontrastia, jonka jälkeen tummensin kuvan alaosaa, koska paita oli liian vaalea.

Panasonic GH2, Panasonic 20 mm f/1.7 aukolla f/1.8, ajalla 1/40 s. ja herkkyydellä ISO 800. Alla olevissa kuvissa valotusaika on 1/50 s. Alla ovat ne kaksi muuta ruutua ihan suoraan kamerasta.

Turistikuvia Amsterdamista

Mitä parhainta maanantaita kaikille! 

Kysyn tässä viikon alkuun, että onko sillä mitään mitään väliä lukeeko kuvien alla kamera- ja valotustiedot vai ei?