Syväterävyys

Syväterävyys tai terävyysalue on suosittu puheen- ja väittelynkin aihe, mutta siihen liittyy usein epäselvyyttä ja väärinkäsitystä. Varsinkin, kun on puhe esim. m4/3 järjestelmän kameroista, niin terävyysalue otetaan mukaan keskusteluun hyvin pian. Tässä oma toivottavasti selventävä kirjoitukseni aiheesta syväterävyys.

En ole tiedemies, enkä osaa kirjoittaa siitä miten syväterävyys muodostuu fysiikan lakien mukaan, mutta selvennän asiaa käytännön kokemukseni ja esimerkkien avulla.

Muutama tosiasia eli fakta

Syväterävyys ei ole hyvä tai huono, se on yksi valokuvauksen ilmaisukeino, jonka avulla kuvaaja voi tehdä mielenkiintoisia kuvia.

Mahdollisimman pieni syväterävyys ei aina ole toivottavaa, mutta joskus se on. Sama koskee suurta syväterävyyttä, joka on joskus tarpeen, mutta toisinaan taas ei.

Syväterävyyteen vaikuttaa ainoastaan objektiivin polttoväli, himmentimen aukko ja kuvausetäisyys.

Mitä pidempi objektiivin polttoväli ( enemmän millimetrejä ) sitä lyhyempi terävyysalue ja päin vastoin. Toisin sanoen laajakulmalla on suurempi terävyysalue kuin telellä, jos valotusarvot ja kuvausolosuhteet ovat samat.

Mitä suurempi himmentimen aukko kuvatessa sitä pienempi terävyysalue ja päin vastoin. Suuri himmentimen aukko on pieni numero ( esim. f/1.4 ) ja pieni himmentimen aukko on suuri numero ( esim. f/16 ). Valovoima tarkoittaa objektiivin suurinta aukkoa.

Mitä lyhyempi kuvausetäisyys sitä pienempi terävyysalue ja päin vastoin.

Taustan epäterävyyteen vaikuttaa taustan etäisyys siitä kohteesta, johon kamera on tarkennettu. Mitä kauempana tausta on kohteesta, sitä epäterävämpi taustasta tulee. Taustan "ulkonäköön" voi vaikuttaa huomattavasti myös taustan valinnalla. Tasainen yksivärinen tausta on rauhallisempi kuin monivärinen ja sekava.

Kameran kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen, mutta kennon koolla on sivuvaikutus asiaan.

Esim. 50 mm objektiivi on ns. normaaliobjektiivi täyden kennon kamerassa ja sen kuvakulma on n. 46 astetta. Sama 50 mm objektiivi m4/3 järjestelmän kamerassa on lyhyt tele ja sen kuvakulma on n. 24 astetta. Syväterävyys on sama molemmissa tapauksissa, jos kummallakin kameralla kuvataan samoilla asetuksilla.

Kerrataan vielä. Kameran kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen, mutta se vaikuttaa objektiivin kuvakulmaan.

Usein puhutaan objektiivien ns. kinovastaavuudesta, mutta oikeasti esim. tuo mainittu 50 mm objektiivi m4/3 koon kamerassa vastaa 100 mm objektiivia ainoastaan kuvakulmaltaan, mutta ei muuten.

Käytännössä on kuitenkin helppo puhua kinovastaavuudesta, koska kino- eli täyden kennon objektiivit polttoväleineen ja kuvakulmineen ovat vakiinnuttaneet asemansa eräänlaisena mittapuuna.

Muutama esimerkkikuva

Erilaiset ja eri tyypppiset objektiivit tekevät erinäköisen epäterävän taustan, joten nämä esimerkit ovat vain suuntaa antavia ja tarkoitettu havainnollistamaan asiaa. Yleensä valovoimaiset kiinteäpolttoväliset objektiivit tekevät kauniin pehmeän taustan, mutta jotkut, varsinkin edulliset, zoomit saattavat tehdä karkean taustan.

Ensin sama kuvakulma kahdella eri kameralla: Nikon DX ja Nikon FX. Käytin Nikon D7000 kameraa ja Nikkor 35 mm f/1.8 objektiivia sekä Nikon D3x kameraa ja Nikkor 50 mm f/1.4 objektiivia. 35 millisen kuvakulma on 44 astetta ja 50 millisen 46 astetta Nikonin ilmoituksen mukaan.

Tässä on siis kaksi kameraa, joissa eri kokoiset kennot ja eri polttoväliset objektiivit, mutta kuvakulma on lähes sama. Molemmat objektiivit ovat ns. normaaliobjektiiveja.

Tässä esimerkissä kuvausetäisyys oli n. 1,1 m ja kohteen ja taustan välinen etäisyys n. 1,6 m.

Nikon D3x + 50 mm @ f/1.8

Nikon D7000 + 35 mm @ f/1.8

Nikon D3x + 50 mm @ f/4

Nikon D7000 + 35 mm @ f/4

Nikon D3x + 50 mm @ f/8

Nikon D7000 + 35 mm @ f/8

Seuraavassa olen kuvannut lyhyellä telellä m4/3, DX ja FX kameroilla. Käytin Panasonic GX1 kameraa Olympus 45 mm f/1.8 objektiivilla, Nikon D7000 kameraa Nikkor 24 - 70 mm f/2.8 objektiivilla 58 mm polttovälillä ja Nikon D3x kameraa Nikkor 85 mm f/1.8 objektiivilla. Näiden objektiivien kuvakulmat ovat hyvin lähellä toisiaan näillä kamerarungoilla.

Minulla ei valitettavasti ollut DX-koon kameralle valovoimaisempaa tai kiinteäpolttovälistä tähän sopivaa objektiivia, mutta toisaalta sellaisia ei ole montaa olemassakaan. Tamron 60 mm f/2 makro olisi sopinut tähän, mutta en omista sellaista.

Tässä esimerkissä kuvausetäisyys oli n. 1,5 m ja kohteen taustan välinen etäisyys n. 1,6 m.

Nikon D3x + 85 mm @ f/1.8

Panasonic GX1 + 45 mm @ f/1.8

Nikon D3x + 85 mm @ f/2.8

Panasonic GX1 + 45 mm @ f/2.8

Nikon D7000 + 58 mm @ f/2.8

Nikon D3x + 85 mm @ f/4

Panasonic GX1 + 45 mm @ f/4

Nikon D7000 + 58 mm @ f/4

Jos pidetään objektiivin kuvakulma, aukko ja kuvausolosuheet samana, niin näiden esimerkkien perusteella teen seuraavia havaintoja.

Ero syväterävyydessä m4/3 ja DX ( APS-C ) kameran välillä on nähtävissä, mutta se ei ole läheskään niin selvä kuin DX ja FX kameroiden välillä.

Mikro 4/3 kameralla voi erottaa kohteen taustasta käyttämällä pientä syväterävyyttä siinä kuin DX koon kamerallakin, varsinkin jos kuvaaja tietää mitä tekee ja sen lisäksi käyttää sopivaa objektiivia.

Jos haluaa herkutella mahdollisimman lyhyellä syväterävyydellä, niin  FX koon kamera on ainoa hyvä vaihtoehto. Varsinkin, jos halutaan käyttää laajakulmaa pienellä terävyysalueella, niin FX kameran käyttökelpoisuus nousee ylitse muiden. Toisaalta taas pienikennoisellakin kameralla voi tehdä pienen syväterävyyden, mutta silloin pitää käyttää suhteellisen pitkäpolttovälistä objektiivia, joka merkitsee samalla kapeaa kuvakulmaa.

Tätä kirjoitusta ei pidä ottaa virallisena totuutena tai tieteellisenä tutkimuksena. Tämä on suuntaa antava ja havainnollinen esitys aiheesta, josta saan paljon kysymyksiä ja josta liikkuu harhaanjohtavaa tietoa. Toivottavasti tämä auttaa selventämään terävyysaluetta edes jonkin verran.